Olemme lupautuneet vähentämään fossiilipolttoaineita. Esimerkiksi kivihiilen käytön lämmön ja sähkön tuotannossa on määrä loppua 1.5.2029 mennessä.
Elokuussa 2020 käynnistetty kansalaisaloite ajaa puolestaan lakialoitetta, minkä mukaan hitaasti uusiutuvan turpeen käyttäminen polttoaineena tai polttoaineen tuotantoon tulisi kieltää 31.5.2025 lähtien.
Miten aikaisemmat energialupauksemme tai tavoitteemme ovat edenneet? Eräs esimerkki on niin sanottu risupaketti.
Sana risupaketti on peräisin vuoden 2002 väittelystä, tarvitsemmeko viidettä ydinvoimalaa vai emme. Risupaketin silloinen eduskunta kokosi uusiutuvan energian, etenkin energiapuun tukilupaukseksi.
Risupaketin avulla saatiin viides ydinvoimala (Olkiluoto kolmonen) eduskunnassa lopulta läpi. Kansanedustajathan olivat 1992 sen yllättäen kaataneet. Risupaketilla ajettiin myöhemmin eteenpäin myös Hanhikiven ydinvoimahanketta Pyhäjoella.
Vuoden 2002 risupaketti oli vielä sanahelinää. Se ei sisältänyt tiekarttaa, esimerkiksi tavoitetta kuinka energiapuun käyttömäärää kuutioissa oli määrä lisätä vuosien saatossa.
Tiekartta piirrettiin vasta 2010. Metsähakkeen kokonaiskäytön piti nouseman tasolta 7,0 miljoonaa kuutiota vuoteen 2020 mennessä tasolle 13,5 miljoonaa kuutiota vuodessa.
Metsähakkeen käyttö lähti nousuun mitä jatkui aina vuoteen 2013. Sen jälkeen hakkeen nousu pysähtyi. Vuonna 2019 metsähaketta paloi vain kahdeksan miljoonaa kuutiota.
Emme saavuttaneet risupaketin tavoitetta vuoden 2020 loppuun mennessä. Tavoitteesta saavutettiin ehkä 60 prosenttia. Unohtuiko risupaketin tavoite 2010-luvulla?
Parin viime vuoden aikana uusiutuvan puuvoiman merkitys on kuitenkin kasvanut. Ilmastolle harmillisesta kivihiilestä ja polttoöljystä halutaan lopultakin eroon.
Ajattelu lähti liikkeelle Pariisin 2015 ilmastokokouksesta. Näkyvimmin aiheesta on puhunut maapallon ilmastokamppailua vetävä Ranskan presidentti Emmanuel Macron. Hän ehdotti vuoden 2017 seurantakokouksessa, että hiilidioksidin päästömaksu nostetaan kolminkertaiseksi. Se vähentäisi heti kivihiilen polttoa.
Hiilidioksidin päästömaksu totteli Macronia. Hiilidioksiditonnin hinta on noussut silloisesta seitsemästä eurosta nykytasoon 38 euroa eli yli viisinkertaiseksi.
Päästömaksun nousulla on seuraamuksensa. Esimerkiksi pitkään kivihiileen uskoneet rintamaiden voimalat ovat jo korvaamassa kivihiiltään joko metsähakkeella tai puupelletillä.
Risupaketille on vihdoin valoa, mutta paketin seurantaa ei tulisi unohtaa. Myös uutta tiekarttaa metsähakkeelle tarvitaan.
VELI POHJONEN
Lapin Kansa. Mielipide. 17.2.2021
No comments:
Post a Comment