Vuosi 2020 jää metsähistoriamme merkkivuodeksi, kun UPM ilmoitti elokuussa sulkevansa maamme suurimman paperitehtaan Kaipolassa. Paperin alamäki ei ole yllätys, sillä painopaperi on hiipunut jo parikymmentä vuotta.
Edellinen mittava metsäteollisuuden muutos tapahtui 1960-luvulla. Taustalla oli silloinen huoli raakapuun riittävyydestä. Ratkaisu löytyi sähköstä. Kun pyöreää puuta kului 5,5 kuutiota tonniin kemiallista massaa, mekaanisen massan tonniin kului vain 2,6 kuutiota.
Teollisuus siirtyi sellun keitosta kuitupuun kuumahiertämiseen. Muutosta ryyditti markkinoiden ennuste. Painettujen lehtien paperin kysyntä näytti nousevan maailmalla, alati kiihtyen.
Mekaaninen kuumahiertäminen säästää puuta, mutta se syö sähköä. Sen riittävyys uusille paperitehtaille oli perimmäisiä syitä, kun maahamme ajettiin 1990-luvun alussa viidettä ydinvoimalaa (Olkiluoto kolmosta). Eduskunta kaatoi hankkeen vielä 1992. Samana vuonna jo ounasteltiin, että "hankkeelta putoaa pohja pois, jos mekaanisen massan valmistus onkin iltaruskon alaa” (MT 7.3.1992).
Teollisuus ei lannistunut. Kymmenen vuotta ponnisteltuaan Teollisuuden Voima Oy sai lopulta Olkiluoto kolmosen rakentamisluvan läpi. Eduskunta myöntyi toukokuussa 2002. Paperiteollisuuden ajama voimala käynnistynee tuoreimman ennusteen mukaan helmikuussa 2022. Ydinsähköä tarvinneet paperikoneet ovat silloin jo poistuneet.
Kaipolan kohun varjoon on jäänyt metsäteollisuutemme toisen merkittävän osasen samanaikainen eteneminen. Kartonkiin tähtääviä, kemiallisen sellun biotuotetehtaita uusitaan, laajennetaan ja suunnitellaan lisää.
Nyt metsäteollisuus tuottaa uusiutuvaa sähköä ostamastaan puusta, vuosi vuodelta yhä enemmän. Merkittävin puuvoiman saavutus on vuonna 2017 valmistunut Metsä Groupin biotuotetehdas Äänekoskella. Sellun ohella Äänekosken laitos tuottaa sähköä 240 prosentin omavaraisuudella. Samaan ylituotannon prosenttiin päässevät myös Paltamon, Kemin ja Kemijärven uudet biotuotetehtaat. Asetelma on täysin toinen kuin 1900-luvun sähkösyöpöillä paperitehtailla.
Metsäteollisuuden iso energiamuutos on jo tapahtunut. Kaipolan paperitehtaan kohu panee taas ajattelemaan Olkiluoto kolmosen jo pitkään kestänyttä kaarta. Tarvitsemmeko laitosta todella, biotalouden kaudella? Tarvitsemmeko Pyhäjoen Hanhikiven voimalaakaan?
Tänään puuvoimaa sähkönä tuottavat biotuotetehtaat, ydinvoimaa kulutti eilen painopaperi.
No comments:
Post a Comment