Maakaasukiista lisää pellettien kysyntää

Joulukuussa (2008) Venäjän kaasuyhtiö Gazprom ilmoitti Ukrainalle, että ellei se maksa rästissä olevia kaasulaskujaan, itäinen kaasuhana menee kiinni vuoden vaihteessa. Neuvottelut Ukrainan kanssa ovat Gazpromin mukaan umpikujassa.

Osapuolet eivät ole yhtä mieltä edes velan määrästä, saati sen maksuaikataulusta. Ukrainan presidentti Viktor Justsenko vakuuttaa maansa maksaneen jo lähes kaiken miljardin dollarin kaasuvelasta.

Gazpromin mukaan velka on jo kaksi miljoonaa dollaria, eikä kaasuhana aukea, jos Ukraina maksaa siitä vain puolet. Hintakiista on euroissa samaa luokkaa, mitä me suomalaiset maksamme joka vuosi Venäjältä ostamastamme kaasusta.

Itäkaasun katkaisu ei ole pelkästään Ukrainan asia, sillä samaa putkea virtaa kaasua myös Eurooppaan, vieläpä enemmän mitä Ukraina itse polttaa. Euroopan unionin energiajohtajat odottavat nyt hermostuneina pääsevätkö itänaapurit sopimukseen.

Venäjä on jo kokeillut kaasuhanan voimaa. Gazprom katkaisi maakaasun toimitukset Ukrainalta viimeksi 1. tammikuuta 2006. Samalla katkesi maakaasuverkon eteläinen yhteys Eurooppaan. Lähimpänä Ukrainan putkea lämmittävät italialaiset omakotiasujat säikähtivät keskitalven kylmää, kun heidän polttimiinsa ei virrannutkaan itäkaasua niin kuin ennen.

Venäjän ja Ukrainan taannoinen kaasukiista laukesi nopeasti alkutalvesta 2006. Siitä asti idän energia on ollut silti pääaiheita EU:n Venäjä-suhteissa.

Vanhan Neuvostoliiton aikaan energiahana oli piilossa, koska länsimailla oli hallussaan vielä vahvempi valtti: ruokahana. Se väijyi maapallon tärkeimmän ruokaviljan, vehnän kaupan taustalla.

Maan yhteisomistuksessa Neuvostoliitto ei saanut maatalouttaan tuottamaan. Se joutui ostamaan 1970-luvulta lähtien vehnää lännestä.

Vuonna 1984 vehnän nettotuonti Neuvostoliittoon nousi 25 miljoonaan tonniin. Tuontivehnää tarvittiin 100 kiloa eli kaksi säkillistä asukasta kohti.

Euroopan unionin kokonaisvienti maailmalla oli samana vuonna kahdeksan miljoonaa tonnia. Vielä enemmän vehnää vei Yhdysvallat, 42 miljoonaa tonnia. Yhdessä USA:lla ja EU:lla oli hallussaan ruokahana Neuvostoliiton suuntaan.

Tilanne jatkui uuden Venäjän aikana vielä koko 1990-luvun. Venäjä osti kansalaisilleen vehnää, jota EU ja USA hanakasti myivät.

Käänne tapahtui vuosituhannen vaihteessa. Venäjä sai maauudistusten myötä maataloutensa tuottamaan. Se muuttui maailmanmarkkinoilla vehnän tuojasta viejäksi.

Vuonna 2007 Venäjän nettovienti maailmalle oli jo yli kymmenen miljoonaa tonnia, kun EU vei vain viisi miljoonaa tonnia. USA oli 31 miljoonalla tonnillaan edelleen vientiykkönen.

Vuoden 2008 ennakkoarvio kertoo, että Venäjän vehnänviljely vahvistuu yhä. Vienti nousee jo neljääntoista miljoonan tonniin.

2000-luvulla vehnän pääostajia ovat Lähi-Idän öljymaat sekä Pohjois-Afrikan arabimaat. Ruokahana toimii maailmalla edelleen, mutta se ei vaikuta enää EU:n ja Venäjän välissä.

Kun idän ja lännen välinen ruokakauppa tasaantui, maakaasusta tuli politiikan väline. Maakaasun vienti Eurooppaan oli taustalla myös vuoden 2008 Georgian selkkauksen EU-neuvotteluissa.

Uudella maailmanpoliittisella asetelmalla on yllättävä vaikutus Suomeen. Maakaasun vaikutusketjun päässä on piskuinen lämpömuromme, puupelletti.

Pelletti on EU:n pientaloasujille maakaasun varavoimaa, joka kiinnostaa heitä sitä enemmän, mitä useammin Venäjältä EU-verkkoon myytävä kaasu joutuu politiikan pelinappulaksi.

Kun Suomessa talokohtainen öljypoltin on omakotitalojen merkittävimpiä lämmön antajia, muualla Euroopassa on käytössä talokohtainen maakaasupoltin. Esimerkiksi Saksassa on 38 miljoonaa kotia, joista joka toinen lämpiää omalla maakaasupolttimella.

Keski- ja Etelä-Euroopan omakotitaloihin on jo ostettu kymmeniä tuhansia pellettitakkoja olohuoneiden lisälämmön lähteeksi siltä varalta, että itäkaasun tulo taas jonakin talvipäivänä takkuilee.

Eniten pellettitakkoja on hankittu Ukrainan kaasuputken länsipäätä lähellä olevaan Italiaan.

Talven 2006 kaasukiistan aikoihin omakotitaloihin myytävän pelletin hinta nousi Euroopassa kaksinkertaiseksi, kun pellettiä ei ehditty valmistaa riittävän nopeasti. Kiistan lauettua pelletin hinta palautui entiselle tasolleen. Samanlainen pelletin kysynnän kasvu voi olla Euroopassa nytkin edessä, jos Ukraina ja Venäjä eivät sovi kiistaansa.

Suomi on Euroopan merkittävimpiä pelletin tuottajia. Pelletistämme myydään ulkomaille kolme neljännestä, valtaosa Ruotsiin. Hyvä esimerkki on Kuusamon pellettitehdas. Sen pelletit palavat Hässelbyn voimalassa Tukholman esikaupunkialueella.

Kotimainen pellettilämmitys etenee meillä verkkaisesti. Päinvastoin kuin Ruotsissa polttoöljyä tuetaan Suomessa dieselin kaksihintajärjestelmällä. Se jarruttaa öljyä polttavien pientalojen lämpöremontointia.

Suomesta tulee tällä menolla yhä selvemmin pelletin tuottaja- ja viejämaa. Tiiviiksi ja kuivaksi puristettu, kuorma- ja tankkiautoissa, junavaunuissa ja laivoissa kulkeva pelletti sopii siihen hyvin. Raakana, kuivaamattomana ja jalostamattomana energiapuuta olisi hankala kaupata. Pellettiä voi sen sijaan viedä ja myydä maakaasun varavoimaksi Keski- ja Etelä-Eurooppaan.

Puupelletti kannattaa pitää mielessä, kun Suomen metsätaloudelle haarukoidaan uusia vaihtoehtoja. Pelletti on ollut jo osaratkaisuna esillä Kemijärvellä ja Kajaanissa, missä sellun- ja paperinteosta on luovuttu tai ollaan luopumassa. UPM selvittää vuoden 2008 aikana, voisiko Kajaanin tehtaan tiloissa tehdä pellettejä hakkuutähteestä.

Viejämaa Suomelle olisi luontevaa entistä näkyvämpi osa Euroopan pellettikaupassa. Voisimme ottaa haltuumme pelletin hinnoittelun, joka on tänään mysteeri sekä pienemmille että suuremmille asiakkaille.

Vaikka Venäjä ja Ukraina sopisivatkin kaasukiistansa, sama tilanne voi olla edessä taas vuoden 2009 lopussa. Siksi pelletin merkitys maakaasua korvaavana uusioenergiana kasvaa.

On vain ajan kysymys milloin pellettienergiaa aletaan noteerata maailman tavarapörsseissä. Tunnemme jo päivälehtien taloussivuilta ja Internet-osoitteista päivittäin hinnoiteltavat tuotteet raakaöljy Dubaissa, maakaasu Pohjanmerellä, kivihiili Australiassa ja bioetanoli Chicagossa.

Samoilta sivuilta olisi luontevaa lukea päivittäinen kansainvälinen noteeraus tuotteelle Pohjoismainen pelletti Suomessa.

VELI POHJONEN

Kaleva. 31.12.2008.