Kuusamon yhteis­met­sästä löytyisi osaamista YK:n tarpeisiin – samalla se voisi auttaa ilmastoa

Loppukeväästä 2017 Yhdysvaltain presidentti Donald Trump veti maansa pois Pariisin ilmas­to­so­pi­muk­sesta. Päätös ravisteli koko maapallon ilmas­to­a­jat­telua.

USA:ssa kivihiili palaa perusvoimaksi, huolimatta sen aiheuttamista mittavista hiili­di­ok­sidin päästöistä. Ehkäpä fossii­li­voiman suurin asiakas Kiina pohtinee myös kulissien takana ilmas­to­lu­pauk­siaan. Tällä menolla maapallo lämpiää.

Pelkkä päästöjen pudotus ei olisi riittänyt muutenkaan. Ilmakehän hiili­di­ok­sidia on yritetty rajoittaa vuodesta 1990 alkaen. Pitoisuus oli silloin 353 miljoonasosaa. Nyt lukema on 407, viisitoista prosenttia korkeampi.


Päästötalous tarvitsee rinnalleen hiilen kier­to­ta­loutta. Puut ovat tämän kierron kehittäneet. Kasvaessaan ne nielevät hiiltä runkoihinsa ja juuriinsa.

VÄRRIÖN tutki­mu­sa­se­malla ilmakehän ja puiden välisen hiilen kierron tutkimus kymmen­met­ri­sessä männikössä alkoi vuonna 1990. Tietokoneen mallinnukset osoittivat pian, että kasvuisat metsämme pystyvät tasa­pai­not­ta­maan kansallisia hiili­di­ok­sidin päästöjä.

Trumpin ilmas­to­pää­töksen jälkeen ajattelua lienee muutettava. Metsäinen Suomi, metsäinen Eurooppa tai edes koko metsäinen pohjoinen pallon­puo­lis­komme eivät ilmeisesti enää riitä nielemään kaikkea sekä ilmakehään jo päätynyttä ja sinne vuosittain kertyvää liikahiiltä.

Tarvitsemme koko maapallon mittakaavassa näkyviä Osaran aukkoja ja niiden ilmas­to­met­si­tystä. Tällainen, vielä asumaton, puista tyhjä ja kookas metsitysalue maapallolta löytyy: Sahara, tuo suuri hiekkaerämaa.

SAHARA oli metsittymässä 8000 vuotta sitten, mutta silloinen ilmaston muutos käänsi tuulet kuiviksi. Sahara autioitui.

Saharan aukon uudelleen metsitykseen, ilmas­to­met­si­tyk­seen, tehtiin vuonna 2014 Suomesta aloite Yhdistyneille Kansakunnille. Aloitteen ajatus­hau­to­jina olivat emeri­tusp­ro­fes­sorit Eero Paloheimo ja U.B. Lindström.

Saharan suurin haaste on viljelypuiden kastelu. Mutta jos öljyä voi pumpata autiomaasta meren rannan satamiin, vettä voi samoin pumpata, merestä autiomaahan.

Ennen kastelua merivedestä on poistettava suola. Se hallitaan jo, kään­tei­sos­moo­silla. Veden pumppaamisen ja suolan poistoon tarvittavan energian voi luoda aurin­ko­pa­nee­leilla. Aurinkoahan Saharassa riittää.

ILMAKEHÄMME puhdistaminen tarvitsee puita paljon ja niiden istuttamista pian. Saharassa ei ole metsittämisen alkuvaiheessa riittävästi väkeä. Siksi hanke tulisi käynnistää YK:n ilmas­to­jou­koilla, YK:n rauhan­tur­va­jouk­kojen tapaan. Mukaan liittyisivät asteittain Saharan maiden omat joukot ja lopulta pien­vil­je­lijät.

Hallin­nol­li­sesti Saharan aukko metsi­tet­täi­siin YK:n yhteismetsänä. Metsityttyään alue jaettaisiin ja luovu­tet­tai­siin kansallisiksi yhteis­met­siksi ja lopulta metsäalueille muuttaneiden pien­vil­je­li­jöiden yhteis­met­siksi.

YK:n yhteismetsän kuten myös myöhemmin jaettavien yhteismetsien perustamiseen ja hallin­noin­tiin Suomella on annettavaa. Mittavimmat kokemukset löytyvät epäilemättä Kuusamon yhteis­met­sästä.

SAHARAN aukon metsit­tä­mi­sellä voi kääntää koko maapallon ilmakehän hiili­di­ok­sidin pitoisuuden laskuun. Kun ilmaston lämpeneminen kesti sukupolven verran, vähintään saman jakson ilmaston jääh­dyt­tä­minen veisi. Ja sen jälkeen kiertotalous voi pelata metsillä niin kauan kuin USA ja me muut rikkaat maat yhä käytämme pääs­tö­polt­to­ai­neita.

Tähän kiertopeliin suomalaisella metsä­o­saa­mi­sella on monipuolista annettavaa.

Veli Pohjonen

Koillissanomat. Kolumni. 20.6.2017