Biodieseliä puusta

Harvennusmetsien puuta,
oksineen, biodieseliksi

Alkuvuoden (2016) biotalousuutinen oli biodiesel, Kemiin rakennettava uuden sukupolven jalostamo. Hanke oli kuopattu jo kerran, mutta se nousi kuin tarujen feeniks-lintu tuhkasta. Vapo oli hylännyt Kemin biodieselin vuonna 2014. Nyt hankkeen vetäjäksi tulee kiinalainen bioenergian yhtiö Kaidi. Polttonesteen raaka-aineeksi tulee energiapuu.

Puusta tehdyllä dieselillä on ollut 2000-luvulla useita käänteitä. Ensimmäinen nousu oli Forestera-polttoöljy. Vapo ja Fortum julkistivat sen vuonna 2002. Energiapuusta tehtyä ei ollut vielä jalostettu autoihin asti, ainoastaan talojen lämmityspolttimiin. Sitä valmistettiin Porvoossa runsaan vuoden ajan. Tehdas päätettiin sulkea 2003, koska puuhakkeen hinta ja saatavuus ovat kehittyneet epäsuotuisaan suuntaan.

Seuraava sykäys tuli länsinaapurista. Ruotsin energiaministeri Mona Sahlin kohautti 2005 energiaväkeä kautta maailman ehdottamalla naapurimaallemme tavoitteeksi irtaantua fossiilisesta öljystä vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen taustalla oli Ruotsin kuorma-autoteollisuuden analyysi. Pohjoisten metsien maan kannattaa keskittyä sellaiseen polttonesteeseen, jonka raaka-aineeksi käy omien talousmetsien puu. Analyysi käy myös Suomeen.

Kemistit suosittivat päälinjaksi dieseliä, joka sopii paitsi henkilöautoihin myös kuormureihin ja raskaisiin työkoneisiin. Dieselin tekotavaksi tuli Saksassa 1920-luvulla keksitty, alun perin kivihiiltä nesteyttävä Fischer-Tropsch -synteesi. Se nesteyttää myös energiapuun.

Ruotsalaisen analyysin jälkeen oli vain ajan kysymys, milloin suomalainen metsäteollisuus tarttuu aiheeseen. Maaliskuussa 2007 Stora Enso ja Neste ilmoittivat perustavansa koelaitoksen Varkauteen. Sellutehdas lisätuottaa hakkuutähteestä "biovahaa". Neste loppujalostaa sen puudieseliksi Porvoossa. Stora Enson ja Nesteen yhteishanke eteni vuoteen 2012. EU ei silloin myöntänyt rahoitusta hankkeelle. Hanke kariutui.

Heti Stora Enson ja Nesteen 2007 avauksen jälkeen biodieselin suunnitelmastaan kertoi metsäyhtiö UPM. Sillä oli oma linjansa. Diesel tehtäköön Lappeenrannan sellutehtaan mäntyöljystä. EU tulkitsi sellun päätuotteeksi ja mäntyöljyn jätteeksi. Lappeenrannan hanke sai EU:lta toisen sukupolven biorahoituksen. Hanke eteni maaliinsa.

Kolmas biodieselin polku vei Perämeren perukkaan. Keminmaan kunnan elinkeinokoordinaattorina toiminut Antero Lepojärvi kokosi kesällä 2007 Lapin biodieseltyöryhmän. Asiaa valmisteltuaan työryhmä esitteli elokuussa pohjoisen biodieselin ajatuksen kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkariselle. Ministerin palaute oli selvä: Tervehdin ilolla lupaavaa hankettanne.

Loppuvuodesta 2007 Metsäliitto ja Vapo lähtivät biodieselin kisaan. Ne valitsivat biodieselin paikkakunnaksi Kemin, kolmesta syystä. Metsäliitolla oli siellä jo sellutehdas. Vapo halusi varmistaa raaka-aineen riittävyyden pohjoisella turpeella. Kolmas tekijä oli tehtaan sijainti Pohjanlahden perällä. Pohjoisen metsistä korjatun energiapuun lisäksi tehtaalle voi laivata eteläisempää energiapuuta. Ja valmista biodieseliä voi laivata tehtaalta maailmalle.

Metsäliitto luopui Kemin hankkeesta rahasyistä 2012. Vapo yritti sitkeästi vielä kaksi vuotta, mutta tuskaantui lopulta EU:n tempoilevaan tukipolitiikkaan, ja kuoppasi hankkeen. Tässä vaiheessa Kemin biodieselistä kiinnostui kiinalainen yhtiö Kaidi. Uusiutuviin talousmetsiin pohjaavaa biodieseliä sopii esitellä kansainvälisesti. Kiinassa ei siihen energiapuuta riitä. Meillä puuta riittää.

Veli Pohjonen

Forssan lehti. Mielipiteet. 7.3.2016