Istutustiheyden vaikutus eräiden lyhytkiertoviljelyn puulajien ensimmäisen vuoden satoon ja pituuskasvuun

Perä-Pohjolan koeasemalla, Rovaniemen maalaiskunnassa tutkittiin vuonna 1973 istutustiheyden vaikutusta harmaalepän, hybridihaavan, vesipajun (Salix "Aquatica Gigantea") ja kiiltolehtisen pajun ensimmäisen vuoden satoon ja pituuskasvuun.

Varttunutta vesipajua (Salix gmelinii
"Aquatica Gigantea") Kopparnäsin
kokeessa Inkoossa

Harmaalepän, hybridihaavan ja kiiltolehtoisen pajun havaittiin olleen keskenään yhtä satoisia, mutta vesipajun kaksi kertaa niin satoisa kuin muut. Suurimmillan sen tuoresato lehtineen oli noin 60 tn/ha/v. Vesipaju kasvoi pituutta noin 100 cm, harmaaleppä, hybridihaapa ja kiiltolehtinen paju noin 30-50 cm. Istutustiheyden suurentamisen havaittiin lisäävän populaatioiden satoa, voimakkaimmin vesipajulla, vähiten harmaalepällä. Vesipajulla havaittiin selvä pituuskasvun maksimi, kun istutusetäisyys oli 25 cm.

1. Johdanto

Lyhytkiertoviljelyllä tarkoitetaan jalostettujen puulajikkeiden vesametsätalouteen perustuvaa voimaperäistä viljelyä lyhyttä kiertoaikaa käyttäen. Sille on ominaista pyrkimys mahdollisimman suureen kuiva-ainetuotantoon, ja perinteisesti metsänkasvatukseen kuuluvat laatuvaatimukset: suorarunkoisuus, vähäoksaisuus jne. ovat toisarvoisia ominaisuuksia. Viljelymenetelmät ovat mahdollisimman intensiiviset, kuten täysmuokkaus, tehokas lannoitus, koneellinen kylvö ja korjuu. Lyhytkiertoviljely lähenee siis monilta ominaisuuksiltaan maamme yleisintä peltoviljelyn muotoa: nurmiviljelyä.

*****

ote julkaisusta:

Pohjonen, V. 1974. Istutustiheyden vaikutus eräiden lyhytkiertoviljelyn puulajien ensimmäisen vuoden satoon ja pituuskasvuun. Summary: Effect of spacing on the first year yield and height increment in some species undergoing short rotation culture. Silva Fenn. 8(2):115-127.

Lataa koko teksti täältä - Load the full text here