Vehnä on taustalla Lähi-idän kaaoksessa

Vehnän jatkuva puute nöyryytti Neuvostoliittoa, joka joutui ostamaan sitä lännestä. Ruoka ja alituotannon maatalous ovat perimmäisiä syitä, miksi Neuvostoliitto luhistui.

Vehnä on riisin ja maissin ohella ihmisen tärkeimpiä ruokaviljoja. Kausivaihteluista puhdistettuna vehnän maailmanhinta on pitkässä nousussa. Kun liityimme Euroopan unioniin 1995, tonni vehnää maksoi 120 euroa. Vuoden 2014 syyskuussa tonni maksoi 193 euroa.

Vehnän tarve oli taustalla Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä muutama vuosi sitten alkaneissa kansannousuissa. Väkirikkaissa arabimaissa muun kuin maanviljelijäväestön tuloista suurin osa kuluu aivan jokapäiväisen vehnäleipään tai vaikkapa durum-vehnästä tehtyyn couscous -ruokaan. Kun hallitsijat eivät pysty pitämään niiden hintaa kurissa, työttömät nuoret nousevat kapinaan. Nälkä ajaa heidät ääriterroristien järjestöihin. Kiistat ihmisoikeuksista tai uskonnosta ovat toissijainen syy.

Somalian, Jemenin, Irakin ja Syyrian kaltaisissa kaaokseen suistuneissa maissa suuri osa nuorista miehistä on vailla minkäänlaista toimeentuloa. Kun al Shabaab- tai Isis-järjestön värvääjät tarjoavat heille ruokaa ja pientä palkkaa, kynnys on matala lähteä puolustamaan joko synnyinmaata tai uudempana tavoitteena islamilaista kalifaattia.

YK:n vuotuinen ruokakokous ennusti jo 2008, että ruokakriisejä on tulossa. Ihmiskunnan väkiluku oli kasvanut 1900-luvun, ja vääjäämättä se kasvaa tämänkin vuosisadan. Seuraavan 50 vuoden aikana tarvitsemme ruokaa yhtä paljon kuin menneen 10 000 vuoden aikana yhteensä.

Edellisen kerran vehnä oli mahtitekijä 1980-luvulla. Neuvostoliitto joutui ostamaan vehnää lännestä. Pellot olivat yhteisomistuksessa, eikä 60 vuotta kokeiltu kommunistinen maatalous ollut ruvennut toimimaan.

Vuonna 1984 vehnän tuonti Neuvostoliittoon nousi 25 miljoonaan tonniin. Se vastasi 100 kiloa eli kahta säkillistä asukasta kohti. Yhdysvallat täytti maailman markkinoilla vajeen helposti 42 miljoonalla vientitonnillaan.

Vehnän jatkuva osto nöyryytti naapuriamme. Ruoka ja alituotannon maatalous ovat perimmäisiä syitä, miksi Neuvostoliitto luhistui.

Uuden vallan aikana Venäjä joutui aluksi jatkamaan vehnän tuontia, mutta vuosituhannen vaihteessa tapahtui käänne. Maauudistusten myötä Venäjän pellot alkoivat tuottaa, ja maa muuttui vehnän viejäksi. Venäjä myy nyt vehnää ulos keskimäärin 16 miljoonaa tonnia vuodessa. EU:n vehnän vienti on vastaavasti noin 27 miljoonaa tonnia.

Vehnä on myös Ukrainan levottomuuksien taustalla. Ukraina vie vehnää noin yhdeksän miljoonaa tonnia vuodessa. Venäjä haluaisi Ukrainan omaan leiriinsä eikä päästää sitä EU:n ruokakumppaniksi.

Vehnän merkitys kasvaa myös Suomessa. Vehnän viljely on lisääntynyt viimeiset kaksikymmentä vuotta. Kesällä 1992, ennen liittymistämme Euroopan unioniin pelloillamme kasvoi vehnää 88,000 hehtaaria. Kesällä 2014 pinta-alaa oli 269,000 hehtaaria. Nousu on 3,1 -kertainen.

Vehnän nouseva viljely on merkittävin EU-ajan lisä maataloudellemme. Nousun jatkuminen näyttää selvältä. Kun taustalla ovat isojen maiden politiikka, etelän maiden väkiluvun kasvu ja Lähi-Idän kaoottiset levottomuudet, vaikutus ulottuu Suomen markkinoille asti.

VELI POHJONEN

Ilkka. Mielipide. 26.10.2014