Eukalyptus - Etiopian energiapuu

Australiasta Etiopiaan kotiutunut eukalyptus on kasvanut maan tärkeimmäksi polttopuuksi. Lähes 100 vuoden kasvukokeissa laji on osoittautunut tuottoisaksi, kestäväksi ja viljelyvarmaksi sekä kylämetsityksiin että ylämaan vuoriston metsänrajan hoitoon.

Vuonna 1895 teki ranskalainen rautatieinsinööri M. Mondon-Vidaillet Etiopian silloiselle keisarille merkillisen ehdotuksen. Maan pääkaupunki Addis Abeba oli ajautumassa polttopuupulaan, kun kaupunkia ympäröiviä luonnonmetsiä hakattiin kasvavalle väestölle yhä nopeammin. Mondon-Vidaillet kehotti keisaria unohtamaan paikalliset puulajit ja kokeilemaan niiden asemesta eukalyptusta, Australiasta peräisin olevaa lehtipuuta. Sen kasvukyvystä oli kantautunut lupaavia tietoja Afrikan eteläisemmistä maista.

Keisari kuunteli neuvoa ja antoi järjestää eukalyptuksen kasvatuskokeen. Maahan hankittiin siementä 15 eukalyptuslajista, siemenet kasvatettiin taimiksi, ja taimet istutettiin kasvamaan Addis Abeban pohjoispuolelle, Entoto-vuoren rinteelle.

Kokeilu tuotti odottamattoman onnistuneen tuloksen. Yksi eukalyptuksista kasvoi nopeasti yli muiden, jopa nopeammin kuin kotimaassaan Australiassa. Tuo superkasvaja oli laji nimeltään Eucalyptus globulus, lehdiltään hopeanharmaa, voimakkaasti eukalyptusöljylle tuoksuva ainavihanta puu.

Eukalyptuksen kasvunopeus oli niin ilmiömäinen, että Addis Abebaa ympäröivän maaseudun väestö otti puun nopeasti rahakasvikseen. Sitä ruvettiin kasvattamaan lyhyellä kiertoajalla polttopuuksi, myytäväksi pääkaupungin asukkaille. Jo varhain viljelijät antoivat puulle oman nimen, amharinkielisen: Bahir Zaf - puu meren takaa.

Onnistunut projekti

Eukalyptuksen leviäminen etiopialaiseksi polttopuuksi on oiva esimerkki onnistuneesta kehitysapuprojektista. Vaikka ulkomaalainen tulokas istutettiin kansalliseen kulttuuriin, viljelijäväestö kyllä otti vieraan puulajin omakseen nähtyään sen mukanaan tuomat taloudelliset edut. Eukalyptuksen nopea leviäminen yleiseen viljelyyn on siitä todiste.

Kun ensimmäiset eukalyptukset istutettiin Etiopian maaperään juuri ennen vuosisadan vaihdetta, voi jo vuonna 1906 Addis Abeban ympäristöstä otetuista vanhoista valokuvista tunnistaa eukalyptuspuita sieltä täältä. Vuonna 1910 muutamat viljelijät olivat perustaneet useamman hehtaarin laajuisia metsiköitä polttopuun myyntiin.

Vuoteen 1920 mennessä Addis Abeban esikaupunkialueen sanottiin muistuttavan eukalyptusviidakkoa, johon oli raivattu polkuja kaduiksi. Ja vuonna 1935 kun italialaiset miehittivät Etiopian, he kirjasivat havaintonaan että Addis Abeba näyttää tasaiselta, vihreältä metsämassalta.

Eukalyptuksen viljely jatkui italialaisten miehityksen aikana ja sen jälkeenkin. Ensimmäiset vuonna 1957 Addis Abeban yläpuolelta otetut ilmakuvat paljastivat yhtenäisen metsäalueen laajuudeksi 10,000 hehtaaria.

Vuoteen 1964 mennessä metsä oli laajentunut edelleen 13,500 hehtaariin. Mutta nyt ruvettiin lähestymään kyllästyspistettä. Tuoreemmat ilmakuvat paljastivat että eukalyptuksen viljely oli keskittymässä etäämpänä Addis Abebasta kolmen kaupungin ulosmenotien varteen. Metsikön uloimman rajan saattoi laskea sattuvan etäisyydelle, mistä aasi ehtii tuoda päivässä yhden polttopuukuorman kaupungin keskustaan. Koska polttopuun kuljetusta autolla ei ollut vara järjestää aasirajan ulkopuolelta, eukalyptuksen viljely laantui.

Kaiken kaikkiaan eukalyptusta istutettiin Addis Abeban ympäristöön ennen vuoden 1974 vallankumousta noin 15,000 hehtaaria. Samanlainen viljelyhistoria toistui muiden Etiopian ylätasangon kaupunkien ympärillä. Näitä muita viljelmiä maassa on noin 60,000 hehtaaria.

Australian puu Etiopiassa

Eukalyptuksen on todettu kasvavan parhaiten Etiopian ylätasangolla ja vuorten rinteillä. Siellä maaperä on hedelmällistä, syntytavaltaan tuliperäistä. Ilmasto muistuttaa eukalyptusta sen kotimaasta, Australiasta. Ylänkömaalla 2000 - 3000 metrin korkeudessa, lähellä päiväntasaajaa, päivät ovat paahtavan kuumia, mutta yöllä lämpötila laskee noin 10 asteeseen, joulu - tammikuussa ajoittain nollaan, jopa alle.

Vettä ylätasangolla sataa eukalyptukselle aivan riittävästi, noin 1000 mm vuodessa, kaksi kertaa enemmän kuin Suomessa. Mutta sade tulee trooppisina kuuroina, lyhyenä sadekautena heinä-syyskuussa, ja kuiva kausi on pitkä, 8-9 kuukautta.

Eukalyptus on kuitenkin varustautunut paalujuurellaan kuivaa kautta vastaan. Kuohkeassa maassa se pystyy kasvattamaan juurensa jopa 20 metrin syvyyteen ja käyttämään syvällä olevia vesivaroja vielä silloin kun muu kasvillisuus jo kuloontuu.

Lyhytkiertoista vesametsätaloutta

Eukalyptus kasvatetaan Etiopiassa lyhyellä kiertoajalla. Sadonkorjuu toistuu 2-3 vuoden välein. Uusi sato kasvaa kantovesoina. Tuossa ajassa kanto puskee muutaman viisi metriä pitkän, tyvestä 8 cm paksun raipan. Juuri tämä koko on haluttua: se voidaan helposti katkoa polttopuun mittaan, pakata aasin selkään ja kuljettaa lähikaupungin torille myytäväksi.

Myös katkaisemattomille raipoille on käyttöä. Paikalliset asumukset muurataan savesta, ja saven sisään upotetaan eukalyptusraippoja tukipylväiksi.

Toki eukalyptusta kasvatetaan tukkipuun mittaankin, puhelin- ja sähköpylväiksi. Mutta niiden tuottaminen jää valtion laitosten tehtäväksi koska paikallisen väestön työvälineet eivät riitä järeän puun käsittelyyn.

Polttopuuksi eukalyptus korjataan latvuksineen, oksineen ja lehtineen. Metsä näyttää sadonkorjuun jälkeen siivotulta, koska naiset ja lapset lakaisevat pudonneet lehdetkin poltettavaksi.

Eukalyptuksen kasvatus on vesametsätaloutta tyypillisimmällään, perusteiltaan ja menetelmiin sukua energiapajun viljelylle, jota Suomessa tutkittiin 1980-luvun alussa. Metsikkö perustetaan taimina vain kerran ja uudistetaan vesomalla. Sato korjataan biomassana, poltettavaksi.

Eukalyptusta myös vastustetaan

Eukalyptuksia vastaan esitetään Etiopiassa niinkuin muuallakin kritiikkiä. Niitä moititaan vieraiksi puulajeiksi, joiden laajan viljelyn pelätään tuovan ongelmia. Eukalyptusta on kuitenkin viljelty Itä-Afrikan ylänkömailla kauemmin kuin mitään muuta puusukua, noin 100 vuoden ajan. Sen viljelyyn liittyvät ekologiset ja ekonomiset riskit tunnetaan jo käytännön kokemuksesta. Ainakaan toistaiseksi mikään vakava katastrofi ei ole kohdannut viljelmiä. Monokulttuuriin liittyvistä tauti- ja hyönteistuhoista on selvitty lajivalinnalla.

Eukalyptusta on syytetty sen mahdollisesti aiheuttamista ekologisista haitoista. Sen väitetään tappavan pintakasvillisuuden altaan, kuivattavan kaivoja, lisäävän eroosiota ja köyhdyttävän maaperän ravinteista. YK:ssa metsäasioita käsittelevan ravinto- ja maatalousjärjestön (FAO:n) teettämän tutkimuksen mukaan näiltä syytöksiltä puuttuu kuitenkin useimmiten tieteellinen todistusvoima.

Jos tavoitteena on tuottaa nopeasti puuta paikalliseen ja kansalliseen energiapulaan, siihen päästään Etiopiassa nopeimmin, halvimmalla ja ekologisesti kestävimmin viljelemällä eukalyptusta. Edes lähimain saman kasvun ja taloudellisen tuloksen antavaa vaihtoehtoa ei ole.

Seuraavaksi paras puusuku, joka sekin on Australiasta (akaasialaji), kasvaa puolta hitaamminen. Nopein paikallinen ylämaan puu, Itä-Afrikan lyijykynäkataja, kasvaa ensimmäisen 10 vuoden aikana vain 20 prosenttia siitä mitä eukalyptus.

Operaatio metsänraja

Etiopia ei kuulu varsinaiseen Sahelin kuivuusvyöhykkeeseen, missä aavikoituminen tulee kuivan tuulen pöllyttämänä hiekkana. Etiopiassa aavikoituminen tulee vuorilta. Paljaaksi hakatut vuoret erodoituvat rankkasateiden piiskatessa puutonta, pensaatonta ja pahimmillaan heinätöntä maata. Eroosion myötä maa menettää viljavuutensa, siinä ei voi enää kasvattaa viljaa eikä se enää tuota heinääkään laidunnettavaksi.

Etiopian ylämaan metsityksellä hillitään eroosiota kasvattamalla puita ylämaan vedenjakajaseudulla. Operaatio metsänrajalla metsitetään Etiopiassa jokien ja purojen alkulähteitä ja niitä ympäröiviä vuorten rinteitä.Ylärinteen metsät hoitavat ympäristöä paitsi joen alkulähteillä, kokonaisella joen valuma-alueella.

Etiopian ylämaalla tällainen metsitys vaatii puulajilta sopeutumiskykyä. Sen on pystyttävä kasvamaan yli 3000 metrin vuoristoilmastossa. Ylhäällä tuuli tuivertaa yhdestä suunnasta. Ylhäällä lämpötila voi öisin laskea nollan tienoille. Ylämaan metsänrajalla metsitys on saatu Etiopiassa onnistumaan vain eukalyptuksilla.

Artikkeli 8.9.1989