Wednesday, July 30, 2008
Metsähakkeen pitkä tie energialähteeksi
Suomessa tuotettiin vuonna 2007 metsähaketta kolme miljoonaa kiintokuutiometriä. Se on noin viisi prosenttia kaikesta metsän korjuustamme. Hakkeesta on tulossa metsänkasvattajalle tasavertainen myytävä muun puun ohessa.
Metsäenergiaamme luotetaan lujasti myös Euroopan unionissa. Sen tavoitteissa Suomen uusioenergian on noustava 9,5 prosenttiyksikköä (nykyisestä 28,5 prosentoista 38 prosenttiin) vuoteen 2020 mennessä. Nousun uskotaan hoituvan pääosaksi metsähakkeella.
Sunday, July 27, 2008
Maatalouden kehitysapu kannattaa
Kehitysapu etelän köyhille maille käynnistyi 1950. YK:n ruoka- ja
maatalousjärjestön pääjohtaja varoitti, että silloisella maailman
menolla kaksi kolmasosaa ihmiskunnasta on tuomittu elinikäiseen
nälkään tai aliravitsemukseen.
YK:n synkkä ennustus herätti rikkaat maat, ja ne alkoivat maksaa
vuotuisista verovaroistaan kolehdin kehitysapuun. Suomi lähti mukaan
1966, kun ulkoministeriöön perustettiin kehitysaputoimisto.
Labels:
2008,
bioenergia,
Etiopia,
Lapin Kansa,
nälänhätä,
nälkäpakolaisuus,
Peltometsäviljely,
perhemaatalous,
ruokaturva,
YK
Saturday, July 26, 2008
Jäkälää Alakurtin tiellä - Lichens at Alakurtti road
Friday, July 25, 2008
Kantalahden ulapalla - By the open waters of Kandalaksha
.
Olimme käymässä Venäjän puolella, Kantalahdessa, eräässä hankeseminaarissa. Seminaarin päätteeksi oli järjestetty moottoriveneristeily kaupungin ulkopuolelle, Kantalahden ulapalle.
After a project seminar in the town of Kandalaksha a motor boat cruising was arranged in the open waters of Kandalaksha bay.
Olimme käymässä Venäjän puolella, Kantalahdessa, eräässä hankeseminaarissa. Seminaarin päätteeksi oli järjestetty moottoriveneristeily kaupungin ulkopuolelle, Kantalahden ulapalle.
After a project seminar in the town of Kandalaksha a motor boat cruising was arranged in the open waters of Kandalaksha bay.
Wednesday, July 16, 2008
Turvesuon pohja ei jää joutilaaksi
Turvetuotannon elinkaari on suon tuhatvuotisessa elämässä lyhyt, vain 20–30 vuotta. Sen jälkeen suopohja palautuu omistajalleen. Hän saa haltuunsa rikkaruohottoman ojikon, jossa on jäljellä mustaa pohjaturvetta vielä parikymmentä senttiä. Mitä turvesuon pohjalle pitäisi tehdä?
Suopohjalla on monet käyttömahdollisuudet. Suopohjan voi soistaa, ja sen voi padota lintujärveksi. Suopohja on lähes valmista peltoa viljalle ja heinälle. Sillä voi kasvattaa erikoisia yrttejä ja mausteita. Suopohjan voi kehittää marjanviljelyyn maaksi. Suopohjan voi metsittää kuitu- ja tukkipuulle. Ja suopohjan voi pitää edelleen energiantuotannossa viljelemällä siinä uusia biomassakasveja.
*****
Artikkeli julkaistiin Kalevassa alakertana 16.7.2008. Lue koko teksti täältä.
Labels:
artikkelit,
bioenergia,
energiapaju,
turvem ruokohelpi
Tuesday, July 15, 2008
Metsätalous tarvitsee porkkanaa ja piiskaa
Tärkeintä on luoda kannusteita metsäyrittäjyyteen
Kansliapäällikkö Erkki Virtanen ehdotti Turussa kesäkuussa (2008) pidetyillä Osuuspankkien metsäpäivillä metsän pinta-alaveron palauttamista. Jähmettynyt puukauppa voisi sillä lähteä käyntiin.
Onnistunut metsänviljely tarvitsee kannusteensa |
Friday, July 04, 2008
Energiapaju menestyy Alavieskassa - Energy willow thrives in Alavieska
.
Poikkesimme isä-Matin kanssa ohikulkumatkalla Alavieskassa katsomaan, miten uudet ruotsalaiset pajulajikkeet (mm. Gudrun) menestyvät turvesuonpohjalla. Piipsannevalla (Haapavesi), Palonevalla (Rantsila) ja Hirvinevallahan (Liminka) opimme 1980-2000, että ulkomaisten jalopajujen talvenkestävyys on heikko. Tieto viestitettiin useaan otteeseen Ruotsin energiapajulajikkeiden pääjalostajalle Stig Larssonille. Hän valitsi jalostusohjelmastaan kaksi talvenkestävintä lajikettaan (Gudrun ja Karin) joita hän suositteli 2006 koeviljeltäviksi turvesuonpohjilla Pohjois-Suomea myöten.
Hyvältä näyttää nyt Sulo Hannulan (Jukuturve Oy) keväällä 2006 perustamilla viljelyksillä. Kahden talven jälkeen talvituhot ovat olleet toistaiseksi minimaaliset. Kasvustoa leimaa epätasaisuus, mutta se oli odotettavaa karulla turvesuonpohjalla.
Poikkesimme isä-Matin kanssa ohikulkumatkalla Alavieskassa katsomaan, miten uudet ruotsalaiset pajulajikkeet (mm. Gudrun) menestyvät turvesuonpohjalla. Piipsannevalla (Haapavesi), Palonevalla (Rantsila) ja Hirvinevallahan (Liminka) opimme 1980-2000, että ulkomaisten jalopajujen talvenkestävyys on heikko. Tieto viestitettiin useaan otteeseen Ruotsin energiapajulajikkeiden pääjalostajalle Stig Larssonille. Hän valitsi jalostusohjelmastaan kaksi talvenkestävintä lajikettaan (Gudrun ja Karin) joita hän suositteli 2006 koeviljeltäviksi turvesuonpohjilla Pohjois-Suomea myöten.
Hyvältä näyttää nyt Sulo Hannulan (Jukuturve Oy) keväällä 2006 perustamilla viljelyksillä. Kahden talven jälkeen talvituhot ovat olleet toistaiseksi minimaaliset. Kasvustoa leimaa epätasaisuus, mutta se oli odotettavaa karulla turvesuonpohjalla.
Labels:
2008,
cutaway peatland,
energiapaju,
energy forestry,
Gudrun,
Karin,
peatland,
Salix,
turve,
turvesuon pohja,
willow
Subscribe to:
Posts (Atom)