Wednesday, July 30, 2008

Metsähakkeen pitkä tie energialähteeksi


Suomessa tuotettiin vuonna 2007 metsähaketta kolme miljoonaa kiintokuutiometriä. Se on noin viisi prosenttia kaikesta metsän korjuustamme. Hakkeesta on tulossa metsänkasvattajalle tasavertainen myytävä muun puun ohessa.

Metsäenergiaamme luotetaan lujasti myös Euroopan unionissa. Sen tavoitteissa Suomen uusioenergian on noustava 9,5 prosenttiyksikköä (nykyisestä 28,5 prosentoista 38 prosenttiin) vuoteen 2020 mennessä. Nousun uskotaan hoituvan pääosaksi metsähakkeella.

Sunday, July 27, 2008

Maatalouden kehitysapu kannattaa


Kehitysapu etelän köyhille maille käynnistyi 1950. YK:n ruoka- ja
maatalousjärjestön pääjohtaja varoitti, että silloisella maailman
menolla kaksi kolmasosaa ihmiskunnasta on tuomittu elinikäiseen
nälkään tai aliravitsemukseen.

YK:n synkkä ennustus herätti rikkaat maat, ja ne alkoivat maksaa
vuotuisista verovaroistaan kolehdin kehitysapuun. Suomi lähti mukaan
1966, kun ulkoministeriöön perustettiin kehitysaputoimisto.

Saturday, July 26, 2008

Jäkälää Alakurtin tiellä - Lichens at Alakurtti road

.
Palleroporonjäkälä kasvaa tuuheana Alakurtin lähellä - kun Venäjän puolella itärajaamme ei ole poroja laiduntamassa.

Lichens are growing strong on the Russian side of our eastern border. There are no Russian reindeers in the neighbourhood of the border - that is the simple reason. 

Friday, July 25, 2008

Kantalahden ulapalla - By the open waters of Kandalaksha

.



Olimme käymässä Venäjän puolella, Kantalahdessa, eräässä hankeseminaarissa. Seminaarin päätteeksi oli järjestetty moottoriveneristeily kaupungin ulkopuolelle, Kantalahden ulapalle.

After a project seminar in the town of Kandalaksha a motor boat cruising was arranged in the open waters of Kandalaksha bay.

Wednesday, July 16, 2008

Turvesuon pohja ei jää joutilaaksi


Turvetuotannon elinkaari on suon tuhatvuotisessa elämässä lyhyt, vain 20–30 vuotta. Sen jälkeen suopohja palautuu omistajalleen. Hän saa haltuunsa rikkaruohottoman ojikon, jossa on jäljellä mustaa pohjaturvetta vielä parikymmentä senttiä. Mitä turvesuon pohjalle pitäisi tehdä?

Suopohjalla on monet käyttömahdollisuudet. Suopohjan voi soistaa, ja sen voi padota lintujärveksi. Suopohja on lähes valmista peltoa viljalle ja heinälle. Sillä voi kasvattaa erikoisia yrttejä ja mausteita. Suopohjan voi kehittää marjanviljelyyn maaksi. Suopohjan voi metsittää kuitu- ja tukkipuulle. Ja suopohjan voi pitää edelleen energiantuotannossa viljelemällä siinä uusia biomassakasveja.

*****
Artikkeli julkaistiin Kalevassa alakertana 16.7.2008. Lue koko teksti täältä.

Tuesday, July 15, 2008

Metsätalous tarvitsee porkkanaa ja piiskaa


Tärkeintä on luoda kannusteita metsäyrittäjyyteen

Kansliapäällikkö Erkki Virtanen ehdotti Turussa kesäkuussa (2008) pidetyillä Osuuspankkien metsäpäivillä metsän pinta-alaveron palauttamista. Jähmettynyt puukauppa voisi sillä lähteä käyntiin.

Onnistunut metsänviljely
tarvitsee kannusteensa
Elinkeinoministeriössä varmasti etukäteen pohdittu ehdotus ei ole yllättävä, sillä jo kymmenien vuosien ajan yhteiskunta on kannustanut metsätaloutta erilaisilla porkkanoilla ja piiskoilla. Niillä on taattu yhtäältä se, että tuottavat ja monimuotoiset metsät säilyvät sukupolvelta toiselle ja toisaalta se, että myyntipuun virta talousmetsistä teollisuudelle pysyy riittävänä ja vakaana.

Friday, July 04, 2008

Energiapaju menestyy Alavieskassa - Energy willow thrives in Alavieska

.


Poikkesimme isä-Matin kanssa ohikulkumatkalla Alavieskassa katsomaan, miten uudet ruotsalaiset pajulajikkeet (mm. Gudrun) menestyvät turvesuonpohjalla. Piipsannevalla (Haapavesi), Palonevalla (Rantsila) ja Hirvinevallahan (Liminka) opimme 1980-2000, että ulkomaisten jalopajujen talvenkestävyys on heikko. Tieto viestitettiin useaan otteeseen Ruotsin energiapajulajikkeiden pääjalostajalle Stig Larssonille. Hän valitsi jalostusohjelmastaan kaksi talvenkestävintä lajikettaan (Gudrun ja Karin) joita hän suositteli 2006 koeviljeltäviksi turvesuonpohjilla Pohjois-Suomea myöten.

Hyvältä näyttää nyt Sulo Hannulan (Jukuturve Oy) keväällä 2006 perustamilla viljelyksillä. Kahden talven jälkeen talvituhot ovat olleet toistaiseksi minimaaliset. Kasvustoa leimaa epätasaisuus, mutta se oli odotettavaa karulla turvesuonpohjalla.