Suomalaiset energiavaihtoehdot: säästö ja kotimaiset

1990-luvun Suomessa energian säästäminen ei ole palelemista pimeässä. Energiapalvelujen automatiikka säästää puolestamme.

Pienpuun korjuu hakkeeksi
kehittyi 1980-luvulla

Missä säästö ei riitä, avuksi tulee kotimainen energia. Myös puun energiakäytön merkitys kasvaa etevän energiatekniikan kehittymisen myötä. Energiapuulla on lisäksi ympäristövaltti. Puussa on rikkiä häviävän vähän. Puun poltto ei lisää ilmakehän hiilidioksidia.

Jo 1970-luvulla, ensimmäisen energiakriisin jälkeen, maassamme säästettiin energiaa. Katuvaloja vähennettiin, toimistojen lämpötilaa laskettiin ja omakotitaloja tiivistettiin. Säästämisen vaihe, jota silloin kesti vain vuoden pari, näkyy nyt pienenä notkahduksena pitkäaikaisessa energiatilastossamme.

Operaatio Metsänraja - Vastaisku kasvihuoneilmiöön kehitysyhteistyönä

Elokuussa 1989 FINNIDAn (ulkoministeriön kehitysyhteistyön osasto) entinen päällikkö,  emeritus - suurlähettiläs Pekka Malinen julkaisi testamenttinsa "Kehitysapu täysremonttiin". Malisen keskeinen ohje oli, että kehitysavun tilkkutäkistä, kaikkien alojen kirjavasta hankekokoelmasta, tulisi hankkiutua pikimmiten eroon. Tilkkutäkin asemesta Suomen tulisi keskittyä avunannossaan muutamalle harvalle alalle. Ja Suomen tulisi keskittyä erityisesti niille aloille, missä maailma uskoo meidän osaamiseemme ja mitä maailma meiltä odottaa.

Viljelty metsä sitoo hiiltä, kuten tämä Etiopiaan
50 vuotta sitten istutettu Eucalyptus grandis 

Malisen kirjasta kohistiin pari kuukautta, kunnes se hävisi puheenaiheista. Hänen testamenttinsa sisältää kuitenkin niin laajoja näkymiä, että sitä ei kannattaisi vaieta kuoliaaksi.

Malinen ennenkin aikaansa edellä

Metsänviljely ja metsänhoito olivat keskeisiä Malisen ehdottamia aloja. 1990-luvulle tultaessa maapallon metsien, metsänhoidon ja metsänviljelyn merkitys oli saanut aivan uuden ulottuvuuden, kun ymmärrettiin niiden, ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden ja kasvihuoneilmiön välinen yhteys.

Aurinko-Ruotsi biomassan tielle

Ruotsalainen energiaviljely
perustuu jalostettuihin lajikkeisiin

Biomassa on Ruotsin valitsemia aurinkoperäisiä uusia energialähteitä. Haketta tuottava viljelypaju näkyy jo peltomaisemassa; maanviljelijät ovat omaksuneet uuden tuotantosuunnan. Vuoden 1991 alussa säädetty fossiilipolttoaineiden kasvihuonekaasumaksu paransi viljelypajun kannattavuutta. Miten Suomen tulisi suhtautua Ruotsin maatalous-, energia- ja ympäristöpolitiikan uusiin suuntauksiin?

Huomisen uudistuva energia

Maapallon väestö käyttää tällä hetkellä energiaa 12 terawatin teholla (terawatissa on ykkösen perässä 12 nollaa). Yhtä maapallon asukasta kohti energiaa kuluu noin 2 kilowattia. Teollisuusmaat käyttävät energiaa tunnetusti eniten, huippuna USA:n yli 10 kW.

Kauppa- ja teollisuusministeriön uusimman energiatilaston (1989) mukaan suomalainen käyttää energiaa keskimäärin 7,7 kilowatin teholla. Nousua oli 1980-luvulla 22 prosenttia.

Pohjoinen metsä tuottaa uusiutuvaa
energiaa ja varastoi sen talveksi

Kehitysmaissa energiaa kuluu selvästi vähemmän: vain 100 wattia henkeä kohti. Yksi kehitysmaiden asukas saa näin koko energiavirrasta käyttöönsä hädin tuskin pöytälampun tehon verran.