Pitkäkortinen ruokohelpi tunnettiin jo 1800-luvulla lujana latojen kattoheinänä. 1960-luvulla sen viljelyä kokeiltiin rehuksi. Rotevan ruokohelven rehuarvo on kuitenkin heikko. Karjatilat eivät helpeen syttyneet, vaan pitäytyivät timoteissä.
Vuonna 1989 ruokohelven energiaviljelyä ehdotti Nesteen biokaasuinsinööri Olli Kuusinen. Hän oli tutustunut bioenergian tutkimuksiin Keski-Ruotsissa.
Kuusinen yhdisti heinäsellun ja energian. Pellolta korjatusta ruokohelvestä keitetään tehtaassa ensin sellua. Mitä jää keitossa kuidun yli, syötetään biokaasureaktoriin.
Ruokohelven viljely käynnistyi 1990. Ruokohelven kuidutukseen tehtiin tehdassuunnitelma, nimeltään Peltosellu. Tehtaan paikaksi olivat ehdolla Haapajärvi ja Oulu.
Peltosellu tyssäsi 2000-luvun vaihteessa. Rahoittajat eivät halunneet uudentyyppistä helpisellua kilpailijaksi markkinoille.
Seuraavaksi ruokohelven viljelyyn ohjasi turveteollisuuden huoli tulevaisuudesta. Polttoturvetta haluttiin jatkaa, ja ehkä lopulta korvatakin, viljellyn ruokohelven murskeella.
Ruokohelven energiaviljely yleistyi 2000-luvun alussa. Vahvasti asiaa ajoi maatalousministeri Juha Korkeaoja. Hän totesi 2005 eduskunnalle antamassaan maatalouspoliittisessa selonteossa, että ruokohelven mahdollinen viljelyala maassamme on 170000 – 200000 hehtaaria.
Vuonna 2007 ruokohelpeä kasvoi jo 19000 hehtaaria. Tämän jälkeen viljely taantui. Ruokohelven poltto-ominaisuudet eivät tyydyttäneet voimaloiden väkeä. 2020-luvulla ruokohelpeä kasvaa enää parituhatta hehtaaria.
Ruokohelven viljelyltä putosi kannattavuus. Puuttuiko meiltä kymmenkunta vuotta sitten myös ilmastokamppailun tahtotila? Emme tainneet vielä ymmärtää ruokohelven merkitystä tulevassa vihreässä siirtymässä.
Nyt ruokohelpi on edennyt ilmastonhoitokasviksi. Ruokohelpi jatkaa vihreänä kasvuaan loppusyksyyn. Sato korjataan paalaamalla vasta seuraavana keväänä, lumien lähdettyä.
Peltojen hiilidioksidin päästöt ovat suurimmillaan kasvukauden loppupuoliskolla, maaperän lämmittyä. Päästöjen hillintään tarvitsemme kasvukauden loppuun asti vehreinä jatkavia, vasta keväällä korjattavia viljelyskasveja. Ilmastonhoitokasvien kolmikko on jo Suomeen valikoitunut: ruokohelpi, kuituhamppu ja energiapaju.
Ruokohelpi oli vihreässä siirtymässä parikymmentä vuotta etuajassa. Turvetta pidettiin aluksi hitaasti uusiutuvana, mutta silti jatkuvasti käytettävänä polttoaineena. Nyt se halutaan korvata taatusti uusiutuvalla biomassalla. Ruokohelven murskeesta on kehitteillä myös kasvuturpeen korvaaja.
YK:n Dubain 2023 ilmastokokous (COP 28) paalutti suunnan. Kokous päätyi kehottamaan Kaikkien maailman maiden, öljymaat mukaan lukien, tulisi siirtyä pois fossiilisista polttoaineista. Jo vuoteen 2030 mennessä päästöjä tulisi vähentää maailmanlaajuisesti 43 prosenttia.
Ruokohelvellä voisi heti ryhtyä hoitamaan turvetalouden vihreää siirtymää. Meillä on jo ruokohelven viljelyyn tarvittava kokemus.
VELI POHJONEN
Käsikirjoitus 16.2.2024
No comments:
Post a Comment