Ilmasto kannustaa puun pienpolttoon

Kevään edetessä maakunnassa matkaava ei voi olla huomaamatta paisuvia pilkekasoja pientalojen ja maatilojen pihoilla. Polttopuuta pilkotaan, kuivumaan kevään haihduttavassa auringossa.

Vuonna 2018 puuta paloi pientaloissa ja maatiloilla yhteensä noin seitsemän miljoonaa kiintokuutiota. Se on enemmän kuin esimerkiksi suurimman sellutehtaamme Äänekosken vuositarve (6,5 miljoonaa kuutiota). Klapin kysyntä ei ihmetytä, kun seuraa tietoja sekä öljyn että sähkön hinnan viime aikojen noususta.

Ruotsi ja Suomi hake-energian tiellä

Kivihiilen korvaaminen bioenergialla on ollut sekä Suomen että Ruotsin tavoitteena vuosikausia, ellei pari vuosikymmentä. Tukholma on ollut tässä esimerkkinä Helsingille. Tukholman seutu aloitti muutoksen jo 1990-luvulla. Helsingin seutu on muutosta suunnitellut myös, viimeksi 2010-luvun.

Ruotsin tilastokeskus on raportoinut metsähakkeen käytön lämmön tuotannossa vuodesta 1990 lähtien. Vuoden 2017 lukema on 5,7 -kertainen vuoden 1990 lukemaan verrattuna. Nousu on jatkunut lähes tasaisena. Se jatkunee samalla menolla edelleen, mikäli Ruotsin ilmastolupauksiin on uskominen.

Kohenevan metsänkasvun tielle

Kevään (2019) eduskuntavaalien metsäkiistelyissä nousi esiin metsiemme mahdollinen tuleva kasvuluku 150 miljoonaa kuutiota vuodessa. Lukema saattoi tuntua hurjalta. Kiistely kun käytiin etupäässä siitä, voimmeko jatkaa hakkuita nykyisellä tasolla (72,4 miljoona kuutiota vuonna 2017) vai voimmeko nostaa hakkuut tasolle 80 miljoonaa kuutiota vuodessa. Tai pitäisikö meidän ääritapauksessa vähentää hakkuita noin 60 miljoonaan kuutioon vuodessa?

Ilmastokamppailu palauttaa energiapuun arvon

Vielä kymmenen vuotta sitten pienikokoisesta puusta maksettiin nykyistä paremmin, ja puulle oli useampi ostaja. Puunkasvattaja saattoi valita, myykö tien varren puupinonsa tavalliseen tapaan sellutehtaalle vai myykö sen sähköä ja kaukolämpöä puusta jauhavalle voimalalle.

Puun kauppaa ohjaa energiapuun varjohinta. Puunsa myyntiin korjanneelle se on ylin kuutiohinta, minkä voimala suostuu maksamaan tienvarteen pinotusta pienpuusta. Puusta saatavan energian on oltava voimalalle hivenen kivihiiltä halvempaa.

Puulla lämmittäminen on ilmastoteko

Kevään edetessä maakunnassa matkaava ei voi olla huomaamatta paisuvia pilkekasoja pientalojen ja maatilojen pihoilla. Polttopuuta pilkotaan, kuivumaan kevään haihduttavassa auringossa.

Vuonna 2018 puuta paloi pientaloissa ja maatiloilla yhteensä noin seitsemän miljoonaa kiintokuutiota. Se on enemmän kuin esimerkiksi suurimman sellutehtaamme Äänekosken vuositarve (6,5 miljoonaa kuutiota).

Pohjois-Pohjanmaan metsätiloille hiilimetsänhoitoa

Hiilimetsänhoito on noussut Suomessa ja koko EU:n tasolla puheenaiheeksi etenkin kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) lokakuun 2018 kohuraportin jälkeen. Paneeli ei enää usko, että ilmakehän hiilidioksidin nousun saa pysähtymään pelkästään päästöjen vähentämisellä. Sen rinnalle tarvitaan hiiltä biomassaansa sitovaa metsänhoitoa sekä uuden sukupolven bioenergiaa.

Hiilimetsänhoito mittaa kahta suuretta, hiililuku ja nieluvirta. Niille molemmille tavoitellaan korkeita ja mieluusti koko ajan nousevia arvoja.

Puuvajeen peikko on tunnettu ennenkin

Teollisuus laskee, että talousmetsistämme on kestävästi korjattavissa tai ostettavissa puuta yhteensä 70 miljoonaa kuutiota vuodessa. Käyttö on nykyään (2007) 75 miljoonaa kuutiota, josta ostot kotimaasta ovat 56 ja tuonti Venäjältä 19 miljoonaa kuutiota. Jos pois jäävä tuonti on korvattava kotimaisella puulla, ostoihin jää puuvajetta viisi miljoonaa kuutiota vuodessa.

Nykyinen huoli puun riittävyydestä on syvä, mutta se ei ole uusi. Jo sotien jälkeen selluteollisuudelle häämötti raaka-aineen pula, ja uusia menetelmiä tarvittiin. Vuonna 1953 maahamme tuotiin Tanskasta nopeakasvuisia, alun perin tynnyrin vanteina käytettyjä pajuja. Niitä kasvatettiin uutena sellupuuna Metsäntutkimuslaitoksessa parinkymmenen vuoden ajan. Kasvatusmenetelmä sai sittemmin nimen metsäpuiden lyhytkiertoviljely.

Hiilipörssi olisi tärkeä metsätiloille

Hiilipörssin luominen Suomen metsätalouden osaksi nousi jälleen pöydälle tammikuussa, kun Maa- ja metsätaloustuottajien keskusjärjestö (MTK) järjesti tulevia eduskuntavaaleja edeltävän, televisioidun puoluejohtajien ilmastoväittelyn.

Hiilipörssi sisältää sekä alkuainehiilen lähdevirrat ylös taivaalle että hiilen nieluvirrat taivaalta alas. Hiilipörssi keskittyy erityisesti kasvavien metsiemme hiilinieluihin. Metsän viljelijälle on oikein ja kohtuullista saada hiilipörssistä tuloa hyvin hoidettuun metsäänsä päätyneestä, vuotuisesta hiilen nieluvirrasta.

Energiatavoitteinen puunjalostus vaikuttaa

Joensuun yliopistossa kehitettiin 1992 maallemme energiatavoitteinen puunjalostusohjelma. Sen tavoite oli lisätä uusiutuvaa energiaa ja samalla käyttää metsistämme korjattava puu entistä tarkemmin.

Ohjelman ytimessä oli puuvoima. Se on energiaa, mikä on lähtöisin kasvatusmetsistä. Valtaosan puuvoimaa saamme metsäteollisuudesta. Sähköksi ja lämmöksi muuntuvat kuori, puru, hukkapalat ja palava ligniinipitoinen liemi.

Hiilimetsänhoitoa on Etelä-Karjalassa tehostettava

Hiilimetsänhoito on noussut Suomessa ja koko EU:n tasolla puheenaiheeksi kansainvälisen ilmastopaneelin lokakuun 2018 kohuraportin jälkeen. Paneeli ei enää usko, että ilmakehän hiilidioksidin nousun saa pysähtymään pelkästään päästöjen vähentämisellä. Sen rinnalle tarvitaan hiiltä biomassaansa sitovaa metsänhoitoa sekä uuden sukupolven bioenergiaa.

Hiilimetsänhoito mittaa kahta suuretta, hiililuku ja nieluvirta. Niille molemmille tavoitellaan korkeita ja koko ajan nousevia arvoja.

Metsätiloille hiilimetsänhoitoa

Hiilimetsänhoito on noussut Suomessa ja koko EU:n tasolla puheenaiheeksi etenkin kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) lokakuun 2018 kohuraportin jälkeen. Paneeli ei enää usko, että ilmakehän hiilidioksidin nousun saa pysähtymään pelkästään päästöjen vähentämisellä. Sen rinnalle tarvitaan hiiltä biomassaansa sitovaa metsänhoitoa sekä uuden sukupolven bioenergiaa.

Hiilimetsänhoito mittaa kahta lukua, hiililuku ja nieluvirta. Niille molemmille tavoitellaan korkeita ja mieluusti koko ajan nousevia arvoja.