Vehnä on taustalla Lähi-idän kaaoksessa

Vehnän jatkuva puute nöyryytti Neuvostoliittoa, joka joutui ostamaan sitä lännestä. Ruoka ja alituotannon maatalous ovat perimmäisiä syitä, miksi Neuvostoliitto luhistui.

Vehnä on riisin ja maissin ohella ihmisen tärkeimpiä ruokaviljoja. Kausivaihteluista puhdistettuna vehnän maailmanhinta on pitkässä nousussa. Kun liityimme Euroopan unioniin 1995, tonni vehnää maksoi 120 euroa. Vuoden 2014 syyskuussa tonni maksoi 193 euroa.

Metsän arvoketjut tunnettiin jo varhain

Tiernapoikain tarinasta on jäänyt mieleemme kolme arvotavaraa: kulta, pyhä savu ja mirhami. Kolme itäisen maan talousviisasta toivat ne Jeesukselle syntymälahjaksi. Kulta on aina kultaa, mutta mitä olivat nuo kaksi muuta arvokasta lahjaa?

Puu palasi energiamme ykköseksi.

Kotimainen puu oli tärkeintä voimaamme sodan jälkeisellä kasvukaudella. Vielä 1960 saimme siitä puolet kaikesta energiastamme. Halpa tuontiöljy oli kuitenkin jo tulossa talouteemme. Se ohitti puun 1964. Tasot olivat silloin 39 prosenttia.

Korkeimmilleen, 61 prosenttiin öljyenergia nousi 1973. Noihin aikoihin suomalainen energiapeli oli varsin yksioikoinen. Se tarjosi tulevaisuudelle vain fossiilivoimaa (öljyn lisäksi kivihiiltä ja
maakaasua) ja sen vaihtoehdoksi ydinvoimaa. Vanhanaikaisena pidetystä puusta haluttiin tyystin eroon.

Metsän arvoketjut tunnettiin jo varhain

Tiernapoikain tarinasta on jäänyt mieleemme kolme arvotavaraa: kulta, pyhä savu ja mirhami. Kolme itäisen maan talousviisasta toivat ne Jeesukselle syntymälahjaksi. Kulta on aina kultaa, mutta mitä ovat nuo kaksi muuta arvokasta lahjaa?

Pyhä savu ja mirhami ovat Afrikan Sarven savannipuista peräisin olevia tuotteita. Ne ovat osa maailmanhistorian mittavinta metsien arvoketjua.

Pyhä savu ja mirhami — osa metsän arvoketjun historiaa

Coca Cola ja Pepsi säikähtivät, miten niiden tuotteille käy.

Boswellia papyrifera metsikkö
Luoteis-Etiopiassa 23.1.2012

Tiernapoikain tarinasta on jäänyt mieleemme kolme arvotavaraa: kulta, pyhä savu ja mirhami. Kolme itäisen maan talousviisasta toivat ne Jeesukselle syntymälahjaksi. Kulta on aina kultaa, mutta mitä olivat nuo kaksi muuta arvokasta lahjaa?

Pinta-alaverossa olisi mallia kehitysmaille

Perhetalouden tulisi mennä kehitysavussa aina plantaasitalouden edelle

Suomessa ehdotetaan metsätaloudelle tuon tuosta pinta-alaveroa, milloin metsätilamaksuna, milloin nimellä kiinteistövero. Viimeksi (helmikuussa 2014) näin teki eduskunnan valtiovarain valiokunnan verojaoston puheenjohtaja Sampsa Kataja.

Biotaloudelta saamme lisää puuvoimaa

1970-luvun alussa suomalainen energiapeli tarjosi tulevaisuudelle vain fossiilivoimaa (öljy, kivihiili, maakaasu) tai uutena vaihtoehtona ydinvoimaa. Saimme silloin öljystä 57 prosenttia koko energiastamme. Puun osuus oli laskenut koko sodan jälkeisen ajan. Se oli enää 24 prosenttia.

Oliko meille tarjolla kestäviä vaihtoehtoja? Molemmilla oli rasitteena ylikäymätön ympäristöongelma: fossiilivoimalla ilmakehää tukahduttava hiilidioksidi, ydinvoimalla ikuiset jätteet.

Paju on tehokkain aurinkokennomme

Aurinkoenergiaa varastoituna jo
korjattuihin Salix-pajun runkoihin

Dosentti Jari R. Ahlbeck (HS Mielipide 1. 5.2014) on oikeassa siinä, ettei maakaasun ja kivihiilen korvaamiseen kannata ensimmäiseksi käyttää biotalouden havittelemaa pitkäkuituista havupuuta, jos vaihtoehtoja on. Hitaasti uusiutuvan turpeen lisäksi meillä on nopeasti uusiutuvaa biomassaa.

Biotaloudelta saamme puuvoimaa lisää

1960-luvun energiapeli tarjosi perusvoiman vaihtoehdoiksi vain ydin- tai fossiilivoimaa (öljy, kivihiili, maakaasu).

Olivatko ne todellisia vaihtoehtoja? Niillä on jatkuvana rasitteena ylikäymättömät ympäristöongelmat: ydinvoimalla ikuiset jätteet, fossiilivoimalla ilmakehää tukahduttava hiilidioksidi.

Sekä ydinvoima että fossiilivoima ovat kansantaloutta velkaannuttavaa tuontitavaraa. Ydinvoimankin väitetty kotimaisuus on samaa luokkaa kuin banaanin. Tuote kypsytetään Suomessa, mutta raaka-aine on ostettava ulkomailta.

Metsäntutkimuslaitoksen professori Olavi Huikari ajatteli 1970-luvulla energiapelistä toisin. Hänen mielestään pelissä tuli olla puuvoima vastaan muut voimat. Ja vielä vahvemmin: kotimainen vastaan tuontitavara, uusiutuvat vastaan uusiutumattomat luonnonvarat.

Huikari nimitettiin 1976 jäseneksi Energiapolitiikan neuvostoon, vastapainoksi ydinvoimaa yksipuolisesti ajaneelle koulukunnalle. Huikari ehdotti neuvostolle puun energiakäyttöä. Neuvosto suostui puoltamaan ehdotusta.

Eduskunta myönsi 1978 Metsäntutkimuslaitokselle varat kymmenvuotiseen PERA-projektiin, Puu Energian Raaka-Aineena. Se käynnisti muutoksen, jota on jatkunut nyt 36 vuotta.

Vuosi 2012 oli Suomen energiatalouden paaluvuosi. Puuvoima kiri tasoihin monikymmenvuotisen ykkösen, öljyvoiman kanssa. Vuosi 2013 varmisti järjestyksen. Saamme nyt puusta eniten energiaa.

Puuvoiman osuus oli viime vuonna 24, öljyvoiman 23, ydinvoiman 18 ja kivihiilivoiman 11 prosenttia. Toinen kotimainen, turvevoima (4 prosenttia) on edelleen hivenen edellä kolmatta kotimaista eli vesivoimaa (3 prosenttia). Tuulivoimaa saimme eri puolilta rannikkoa ja sisämaastakin. Sen osuus oli 0,2 prosenttia koko energiasta.

Puuvoima on käsitteenä laajempi kuin tavallinen metsäenergia. Tuttua haketta, pellettiä tai klapia puuvoimasta on yhteensä vain vajaa viidennes. Edelleen pääosa puuvoimaa tulee metsäteollisuudesta, jokseenkin saman verran sellun mustalipeästä ja toisaalta kuoren ja purun tapaisesta puujätteestä.

Huikarin varhainen näkemys toteutui. Puuvoima nousi 2010-luvulla ykköseksi. Puu on nyt perusvoimaamme. Energiatalouden viime vuosikymmenten kehitys ennustaa, että sellun perässä nousevalta biotaloudelta tulemme saamaan puuvoimaa lisää.

Veli Pohjonen

Ilkka-Pohjalainen. Lukijoilta. 9.4.2014

Hiilen nielutuloutus voisi alkaa perhemetsistä

Kun kivihiilivoimala päästää taivaalle savuaan, laitos on hiilidioksidin lähde. Voimala maksaa siitä. Hiilidioksidin lähdevirtaa on yritetty näin rajoittaa jo yli 20 vuotta.

Tulokset ovat kehnot, sillä hiilidioksidia ei ole saatu kuriin. Sen pitoisuus ilmakehässä oli 353 miljoonasosaa (ppm) vuonna 1990. Vuonna 2014 lukema on tasolla 400 ppm eli kolmetoista prosenttia korkeampi. Nousu on hivenen kiihtyvää.

Metsässä on yhä vaurauden arvoketjun aineksia

Aina Alavetelin kappalaisen Antti Chydeniuksen ajoista, 1760-luvulta lähtien olemme arvuutelleet, mistä vauraus syntyy. Chydenius ehdotti, että ulkomaankauppa on vapautettava. Suomalaista tervaa tulisi viedä Eurooppaan ja kauemmaksikin. Ruotsi halusi pitää kauppamme rajana Tukholman kammareita.

Puu perusvoimaksi

1970-luvun energiapeli tarjosi tulevaisuudelle vain ydinvoimaa tai öljyä, maakaasua ja kivihiililtä. Olivatko ne todellisia vaihtoehtoja?

Kaikilla mainituilla on rasitteena ylikäymätön ympäristöongelma, ydinvoimalla ikuiset jätteet, fossiilivoimalla ilmastoa tukahduttava hiilidioksidi. Ne ovat myös tuontitavaraa.

Rakitsan vaaralta itään - East of Rakitsa hill

Pakkanen oli kirpakka, näkyvyys hyvä ja vaaran lakien puut vielä tykyssä, kun kiipesin Rakitsan vaaran laelle. Hirvasjoen laakson vanha mäntymetsä oli osin puhdistunut lumesta. Sauoiva näkyi kaakossa majesteetillisena. Lisää päivän kuvia linkissä  http://www.flickr.com/photos/70341007@N02/sets/72157640459423176/

It was pretty cold, clear weather and hoare frost in the trees, when I skied to the top of Rakitsa hill. The old Scots pine forests in the Hirvas river valley were already almost free of snow. The majestic Sauoiva showed up in the south east. More photos of the day in the link  http://www.flickr.com/photos/70341007@N02/sets/72157640459423176/

Eukalyptus on metsätaloutta horjuttava kummajainen

Eukalyptus on lämpimien maiden viljelypuu, mikä on jo parikymmentä vuotta horjuttanut Suomen ja muiden vanhojen metsämaiden selluteollisuutta. Eukalyptus kasvaa esimerkiksi Brasiliassa halpaa sellun raaka-ainetta sellaisella vauhdilla, johon meidän mäntymme tai koivumme eivät pysty. Siksi Stora Enso tai UPM ovat viime vuosina tavoitelleet ja rakentaneet uusia sellutehtaita vain lämpimiin maihin, eivät kylmään pohjolaan.

Eukalyptusta viljellään maailmassa kaikista puulajeista eniten. Puumassallaan se on merkittävin hiilen uusi nielu. Se tasoittaa tropiikin luonnonmetsien katoa.