Vuonna 1981 suurlähettiläs Pekka Malinen esitti OECD:n
neuvostossa, "että järjestö ottaisi ohjelmaansa tutkimuksen hiilidioksidipäästöjen
vaikutuksesta maan ilmakehään, jotta tarvittaviin muutostoimenpiteisiin
voitaisiin ajoissa ryhtyä" (Malinen 1989, s. 139). Ehdotus oli aikaansa edellä, eikä sitä hyväksytty. Vuosikymmen oli kuluva ennenkuin ilmakehään
karanneen hiilidioksidin merkitys kasvihuoneilmiön taustalla alettiin myöntää
yliopistojen ja tutkimuslaitosten ulkopuolella.
Vuoristometsänrajalle, vuoren laelle viljeltyä eukalyptus-metsää Etiopiassa (Amharan lääni; Farta, Guna-vuoristo). Korkeus merenpinnasta noin 3000 metriä. 20.8.2011. |
Mutta suurlähettiläs Malinenkaan ei vielä tuolloin ehkä
oivaltanut, mikä asema maapallon metsillä oli tässä ilmiössä. Metsistä puhuttiin silloin epämääräisesti
"maapallon keuhkoina", jotka pitävät hengitysilmamme puhtaana. Vasta
1980-luvun lopussa alettiin ymmärtää kytkentä trooppisten metsien hävityksen, tropiikin metsänviljelyn vähäisyyden ja kasvihuoneilmiön välillä.
1980-luvun lopussa alettiin ymmärtää kytkentä trooppisten metsien hävityksen, tropiikin metsänviljelyn vähäisyyden ja kasvihuoneilmiön välillä.
*****
Kommentti teokseen: Malinen 1989. Kehitysapu täysremonttiin. Kehitys 3/89:21-23. Lue koko teksti täältä