Ilmastokamppailun pyörteissä olemme lupautuneet vähentämään fossiilipolttoaineita. Esimerkiksi kivihiilen käytön on määrä loppua jo 1.5.2029 mennessä.
Miten aikaisemmat energialupauksemme tai tavoitteemme ovat edenneet? Eräs esimerkki on niin sanottu risupaketti.
Risupaketti on peräisin vuoden 2002 väittelystä, tarvitsemmeko viidettä ydinvoimalaa vai emme. Risupaketin silloinen eduskunta kokosi uusiutuvan energian, etenkin energiapuun tukilupaukseksi.
Risupaketin avulla saatiin viides ydinvoimala (Olkiluoto kolmonen) eduskunnassa lopulta läpi. Kansanedustajathan olivat 1992 sen yllättäen kaataneet. Risupaketilla ajettiin myöhemmin eteenpäin myös Hanhikiven ydinvoimahanketta Pyhäjoella.
Vuoden 2002 risupaketti oli vielä sanahelinää. Se ei sisältänyt tiekarttaa, tavoitetta kuinka energiapuun käyttömäärää kuutioissa oli määrä lisätä vuosien saatossa.
Tiekartta paalutettiin vasta 2010. Metsähakkeen kokonaiskäytön piti nouseman silloiselta tasoltaan 7,0 miljoonaa kuutiota vuoteen 2020 mennessä tasolle 13,5 miljoonaa kuutiota vuodessa. Hakkeelle haluttiin nousua 93 prosenttia.
Metsähakkeen käyttö lähti heti nousuun. Nousua jatkui vuoteen 2013. Hakkeen käyttö pääsi tasolle 8,7 miljoonaa kuutiota. Sen jälkeen hake kääntyi hienoiseen laskuun, ehkä hivenen yllättäen.
Vuonna 2020 metsähaketta paloi 8,2 miljoonaa kuutiota. Hakkeelle saatiinkin nousua vain 17 prosenttia.
Emme saavuttaneet risupaketin tavoitetta vuoden 2020 loppuun mennessä. Mitä hakkeelle on tällä vuosikymmenellä tapahtumassa?
EU:ssa ja osin Suomessakin on kehittynyt uuden hakeajattelun malli. Sen mukaan energiapuuksi ei tule hyväksyä pinopuun kokoa, ei kuitupuuta eikä missään tapauksessa tukkipuun kokoa edes lahonneena. Hakettaa tulisi vain latvuspuuta ja oksien koon tähdettä, käytännössä risupuuta.
Suomalaisen energiapuun kysynnän laukaisi vuosikymmenen vaihteessa kaksi tekijää. Ensiksi, päätimme luopua polttoturpeesta energialähteenämme.
Toiseksi, turvepäätöstäkin vauhdittanut tekijä on hiilidioksidin päästömaksun voimakas nousu. Se oli vuonna 2019 alle 30 euroa hiilidioksidin tonnilta. Tänään päästömaksu on yli 60 euroa.
Sekä hiilioksidin päästökauppa että EU:n hakeajattelu ovat jo vaikuttaneet risuhakkeen hintaan. Se kääntyi selvään nousuun vuosikymmenen vaihteessa (kuva) .
Parikymmentä vuotta sitten kehitetty risupaketti alkoi vihdoin toimia, hieman muuntuneena ja EU-ajattelun kannustamana. Sivutuotteena korjattavan risuhakkeen hinnan nousuun tykästyvät myös tukki- ja kuitupuutaan myyvät metsätilalliset.
VELI POHJONEN
No comments:
Post a Comment