Wednesday, February 10, 2021

Päästökaupan odotukset toteutumassa

EU käynnisti ilmastonmuutoksen torjumiseksi vuonna 2004 hiilidioksidin päästökaupan. Sen piti pehmeästi mutta varmasti nostaa fossiilisten polttoaineiden hinta niin korkeaksi, että siirtyminen uusiutuviin vaihtoehtoihin olisi tapahtunut markkinavoimin.

Ennen kaupan käynnistymistä tutkijapiireissä laskettiin teoreettisesti, mikä hiilidioksidi­tonnin haittahinta mahtaa olla, ja kuinka korkealle pörssihinnan olisi noustava, jotta kivihiilen voimalat siirtyisivät uusiutuvaan metsähakkeeseen?

Hiilidioksidin lähtöhinnaksi arvioitiin viisi euroa tonnilta. Kivihiilen korvaamiseksi laskettiin tarvittavan taso 30–40 euroa hiilidioksidi­tonnilta.

Päästökauppa avautui kahdeksalla eurolla. Alkuvuosina 2005–2008 hiilidioksidin hinta nousi kolme kertaa 30 euron tasolle. Kauppa ei toiminut niin kuin pörssikaupan olisi pitänyt. Taustalla olivat EU:n myöntämät ilmaiset päästö­oikeudet. Jokainen jäsenmaa kiristi vuosittain niistä mittavan kiintiön, oman teollisuutensa vaatimuksesta. Esimerkiksi vuonna 2011 Suomi vaati ja sai EU:lta ilmaisia päästö­oikeuksia 38 miljoonaa tonnia. Päästöjemme taso oli kuitenkin vain 35 miljoonaa tonnia.

Emme maksaneet päästöistämme mitään. Ylijääneistä kolmen miljoonan tonnin oikeuksista yhtiöt saivat myydessään pörssituloa 20–25 miljoonaa euroa.

EU:n ilmaiset päästöoikeudet sotkivat markkinat. Päästöoikeudet eivät nousseet ilmaston tarvitsemalle tasolle. Ne päinvastoin laskivat, alhaisimmillaan kolmeen euroon vuonna 2013.

Vuonna 2017 Ranskan presidentti Emmanuel Macron ehdotti järjestämässään Pariisin seurantakokouksessa, että hiili­dioksidin päästömaksu nostetaan silloisesta seitsemästä eurosta kolminkertaiseksi. Päästömaksu seurasi Macronin polkua. Nyt, helmikuun alkupuolella hiilidioksidin tonnihinta on 38 euroa.

Päästökauppaan liittyi 15 vuotta sitten paljon odotuksia. Nyt odotukset ovat täyttymässä. Pitkään kivihiileen uskoneet voimalat ovat korvaamassa kivihiiltä halvemmalla energiapuulla. Metsähakkeelle sekä siitä puristetulle puupelletille on käyttöä kaikissa niissä Euroopan maissa, missä asuntoja on lämmitettävä ainakin osa vuotta.

Veli Pohjonen

Maaseudun Tulevaisuus. Kolumni. 10.2.2021

No comments: