Vuonna 1955 maanviljelyskemisti, professori Viljo Puustjärvi käynnisti kasvihuoneessaan kasvukokeen. Hän halusi parantaa normaalia peltoperäistä kasvihuonemultaa lisäämällä siihen rahkasammaleesta syntynyttä suon pintaturvetta.
Eri maaseoksissa läpiviety koe yllätti. Parhaimman sadon antoikin seos, josta peltomulta oli jätetty tykkänään pois.
Puustjärvi analysoi kasvuturpeen ominaisuuksien tulevan rahkasammaleen soluista. Eri kasvuoloissa ne pysyvät huokoisina, imevät vettä sekä ravinteita pesusienen tapaan. Rahkasolukko säilyttää silti viljelykasvien juurten vaatiman riittävän maan ilmavuuden.
Jo yli puoli vuosisataa rahkaturve on ollut puutarhataloutemme, metsätaimien tuotantomme ja esimerkiksi kanaloiden tarvitseman kuivikkeen perusta.
Tänään kasvuturve huolestuttaa koko EU:ta, ilmastosyistä. Karu, mitattu tosiasia on, että turpeen käyttö kaikissa muodoissaan lisää lyhytaikaisia hiilidioksidin päästöjä. Se on hidastanut jo polttoturpeen käyttöä erityisesti turverikkaissa Euroopan maissa kuten Irlannissa ja Suomessa.
Lienee vain ajan kysymys, milloin kasvuturpeellekin asetetaan hiilidioksidin päästömaksu.
Ennakoiva ilmastoesimerkki on Englannin hallituksen päätös kieltää rahkaturpeesta valmistetun puutarhamullan myynti maan vähittäiskaupoissa vuoden 2024 loppuun mennessä.
Suon pinnalta kuorittu kasvuturve on aina polttoturpeen sivutuote. Siksi myös kasvuturpeen tuotanto automaattisesti hiipuu polttoturpeen vähenemisen myötä.
Rahkaturpeeseen perustuvalle kompostimullalle on kehitetty jo ilmastoystävällinen vaihtoehto. Tanskassa puutarhoille valmistetaan pajukompostia, jonka alkulähde on kolmen vuoden kierrolla kasvatettu viljelypaju.
Tuore pajuhake kompostoidaan seoksena typpeä sitovien nurmikasvien, esimerkiksi puna-apilan tai sinimailasen kanssa. Hakkeena höttöiseksi tiedetyn pajun huokoinen solurakenne muistuttaa rahkasammaleen soluja. Huokoisuuden seurauksena pajukomposti on valmis puutarhoille ja taimitarhoille 6-8 kuukauden mikrobimuhimisen jälkeen.
Pajukompostia tuotetaan Tanskassa kasvuturpeen korvaajaksi jo 1000 hehtaarin peltoalalla. Kasvuturpeen tavoin pajukomposti on kehittymässä myös vientituotteeksi.
Polttoturpeen myötä kasvuturve joutunee ilmastokamppailun vaakalaudalle ennemmin tai myöhemmin myös Suomessa. Voimme tarvita vaihtoehtoa yllättävän pian.
Haaste on melkoinen. Kun laskemme mukaan kasvihuoneet, muut puutarhat, metsäpuiden taimituotannon ja karjatalouden tarvitseman kuivikkeen, vuotuinen kasvuturpeen tarpeemme on luokkaa miljoona kuutiota. Mikä on tämän miljoonan turvekuution tulevaisuus?
Joko Tanskan vaihtoehto, pajukompostin menetelmä olisi valmis sovellettavaksi myös Suomen maatiloille?
Veli Pohjonen
Sydän-Satakunta. Mielipide. 29.8.2023
No comments:
Post a Comment