Koronakriisin jälkeisellä kaudella mieliin on syytä palauttaa ilmasto ja hiilimetsänhoito.
Metsien ajankohtaisuus korostui toukokuun alussa, kun Havaijin ilmastoasema havaitsi maapallon ilmakehästä taas 70-vuotisen mittausjaksonsa korkeimman hiilidioksidin lukeman, 418 miljoonasosaa.
Hiilimetsänhoito tarkastelee metsiin jo varastoinutta hiiltä ja vuosittain päätyvää hiilen virtaa niin kansallisella kuin maakunnallisella tasolla.
Ilmastotoimien kannalta niistä esimerkkinä voi käyttää Etelä-Savoa.
Etelä-Savon metsiä seurataan osana Luonnonvarakeskuksen tekemiä, pitkän ajanjakson metsien inventointeja. Metsistä määritetään runkopuun kuutiot.
Viime kausilla on määritetty myös puuston biomassan eli runkojen, oksien, lehvästön ja juurien määrä, yhteensä kuivakiloina. Siitä voi johtaa alkuainehiilen määrän.
Inventointi on tehty viimeksi jaksoille 2009–2013 ja 2014–2018. Alkujakson keskivuonna 2011 Etelä-Savon metsissä oli puuta 180 ja toisen jakson keskivuonna 2016 184 miljoonaa kuutiometriä.
Niistä johdetut alkuainehiilen määrät olivat 63,6 ja 65,0 miljoonaa tonnia.
Metsien hiililuku saadaan jakamalla vuotuinen alkuainehiilen määrä saman vuoden metsäpinta-alalla.
Laskennassa on huomioitava, että myös metsäpinta-alamme muuttuu. Kaupungit ja teollisuusalueet laajenevat, teitä rakennetaan ja karjataloudelle raivataan lisäpeltoa.
Etelä-Savon metsät vähenivät viime jaksolla keskimäärin 2 800 hehtaarilla vuodessa.
Etelä-Savon metsien laskennallinen hiililuku vuodelle 2020 on 53,7 tonnia alkuainehiiltä metsähehtaarilla. Koko Suomen vastaava lukema on 36,3 tonnia.
Etelä-Savon metsät ovat hiilitiheydeltään selvästi muuta Suomea vahvempia. Etelä-Savon metsien hiililuku myös nousee vuodesta toiseen.
Se kertoo metsiin päätyvästä hiilen nieluvirrasta. Vuodelle 2020 laskettu hiilen nieluvirta on 352 kiloa alkuainehiiltä vuodessa, keskimääräistä metsähehtaaria kohti.
Metsien hiilen nieluvirta on Etelä-Savossa hieman alemmalla tasolla kuin koko Suomen metsissä keskimäärin. Vuoden 2020 laskettu nieluvirta Suomen metsähehtaarille on 413 kiloa.
Maakunnan metsähiilen positiivinen nieluvirta kertoo silti, että Etelä-Savon metsien vuotuiset hakkuut ovat kestävällä tasolla. Niitä on ilmastometsätalouden puolesta mahdollisuus hallitusti lisätä.
Maakunnan metsähiilen nieluvirran tasolla (352 kiloa) on myös mielenkiintoinen lisäulottuvuus. Maataloutemme pelloilta aiheutuu nykyisillä viljelymenetelmillä hiilen virta vastakkaiseen suuntaan, hiilen negatiivinen päästövirta peltomaasta ilmakehään.
Noin 85 prosenttia Suomen pelloista on raivattu kivennäismaalle. Luonnonvarakeskuksen laskenta kivennäismaan peltojemme negatiiviseksi päästövirraksi on 220 kiloa hiiltä vuodessa hehtaarilta, 15 senttimetrin muokkauskerroksesta. Koko ojitussyvyyden kerroksesta hiiltä lähtenee kaksinkertainen määrä, luokkaa 400–500 kiloa vuodessa.
Etelä-Savon viljelijä voi huoletta kyntää kivennäismaan peltojaan, kunhan hänellä on hyväkasvuisia, onnistuneen hiilimetsänhoidon hehtaareita noin kaksi kertaa enemmän kuin peltohehtaareita.
Ehto toteutuu maakunnan tavallisilla maatiloilla.
Veli Pohjonen
Länsi-Savo. Mielipide. 8.6.2020.
No comments:
Post a Comment