Kultaa, pyhää savua ja mirhamia

Joulun alla saimme taas kuunnella jo klassikoksi edennyttä, tänään hieman kritiikkiäkin herättävää, alun perin Pohjois-Pohjanmaalta peräisin olevaa poikalaulajien musiikkinäytelmää Tiernapojat. Keskeisiä näytelmässä ovat kolme itäisen maan viisasta miestä. He riensivät Joulun jälkeen uhraamaan Jeesukselle arvokkaita syntymälahjoja, kultaa, pyhää savua ja mirhamia.

Kulta on aina kultaa, mutta mitä olivat nuo kaksi muuta lahjaa?

Tuhkatkin pesästä, nyt metsänlannoitukseen

Uuden biotalouden keskeinen osanen on kiertotalous. Alkuaineet, esimerkiksi typpi ja fosfori on määrä kierrättää jokapäiväisessä taloudessamme eikä kerryttää haitallisiksi jäämiksi. Kyseessä on itse asiassa Suomen maaseudulla jo pitkään edennyt kehityskulku, karjanlannan kierrätys.

Kiertotalouden vanhin iskulause on ”Viekää tuhkatkin pesästä”. Sanonta tulee 1600-luvun isäntämaamme Ruotsin keräämästä salpietariverosta. Veron taustalla oli Ruotsin jatkuva sodankäynti Euroopassa. Kruununvoudeilla oli ehtymätön tarve hankkia ruutitehtaille raaka-ainetta.

Puuvoima vahvin uusiutuva energia

Uusiutuva energia ajatellaan usein vain tuuli- ja aurinkovoimaksi. Ajatus on harhaantunut. Eivät tuulimyllyt ja aurinkopaneelit tuota vielä pitkään perusvoimaa. Puuvoima, uusiutuvien metsiemme tuottama aurinkoenergia on sitä jo nyt.

Metsistä saimme sata vuotta sitten pääosan energiaamme. Sitten öljy aloitti nousunsa. Näin tapahtui kaikkialla maapallolla. Meillä öljy ohitti puun 1964. Saimme molemmista silloin 39 prosenttia.

Peltohaketta pajua viljelemällä

Peltohake, hakepaju ja biopolttoaine ovat maatalouden uusia käsitteitä. Peltohakkeeksi nimetty tuote on 3-5 vuoden vanhaa pellolla viljeltävää polttoainetta. Peltohake sekoitetaan voimalassa metsähakkeeseen.

Hakemenetelmä on puun korjuun merkittävimpiä viime vuosikymmenten keksintöjä. Hakemenetelmässä runkomainen puu muuntuu jo korjuuketjun alkupäässä hakkeeksi, massatuotteeksi, jonka kuljetus ja siirtely ovat runkojen käsittelyä helpompaa. Yksinpuin käsittelystä pääsee eroon. Sen korvaa sadon joukkosiirtely, aivan kuin viljan tuotannossa tapahtui, kun leikkuupuimuri syrjäytti viikatteen.

Puuta riittää Suomessa kyllä, kunhan metsämme tuuhettuu

Suositun kansanlaulumme Karjalan kunnailla sanoittaja Valter Juva tuli antaneeksi jo 1902 vihjeen tulevien vuosikymmenten metsäkiistelyihin. Sanoituksessaan hän totesi, että ”jo Karjalan koivikot tuuhettuu”.

Tänään kinaamme siitä voiko metsiemme hakkuu jatkua nykyisellä tasollaan 72,4 miljoona kuutiota (vuonna 2017) vai voimmeko nostaa hakkuut tasolle 80. Tai pitäisikö meidän äärimmäisessä tapauksessa vähentää hakkuita 60 miljoonaan kuutioon vuodessa.

Vehnän poliittinen painoarvo kasvaa väestönkasvun myötä

Vehnä on peltopinta-alaltaan ihmiskunnan tärkein ruokavilja. Vehnä on myös poliittisesti painavin viljamme.

Vehnä on taustalla esimerkiksi Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä kymmenen vuotta sitten alkaneessa ja edelleen jatkuvassa kuohunnassa. Väkirikkaissa arabimaissa väestön tuloista suurin osa kuluu aivan jokapäiväiseen vehnäleipään. Kun hallitsijat eivät pysty pitämään ruoan hintaa kurissa, työttömät nuoret nousevat kapinaan. Ruokaturvan putoaminen ja lopulta nälkä ajaa heidät ääriterroristien järjestöihin.

Metsätaloutemme muutoksen edessä

Syksyn hirvijahdissa useampikin metsästysseura saattoi saada tuntuman metsätaloudessamme alkaneeseen muutokseen. Seuran perinteisten metsästysmaiden keskellä oli saattanut tapahtua omistajan vaihdos. Aikoinaan isojaossa paikalliselle maa- ja metsätilalliselle lohkottu metsäpalsta oli siirtynyt kasvottomalle sijoitusyhtiölle.

Hirvijahti ei sijoitusyhtiötä varsinaisesti kiinnosta. Taloustavoitteensa mukaisesti yhtiö haluaa metsistään vain mahdollisimman korkeaa vuosituloa. Yhtiölle on luonnollista ehdottaa metsästykselle vuotuista hehtaarimaksua, hieman pellonvuokran tapaan.

Etanoli odottaa peltohaketta

Bensiinin tankkauksessa odotamme huoltoasemalle seuraavaa, 15 prosentin etanolin osuutta, nykyisen 10 prosentin jatkoksi. Prosentista puhui näyttävimmin 2019 elokuussa presidentti Trump. Hän esitteli USA:n maissinviljelijöille ”jättipaketin”, missä maissiperäisen etanolin osuutta nostetaan.

Etanolin osuus on Suomea edellä esimerkiksi Thaimaassa. Siellä huoltoasemien bensavalikossa on jo 20-prosenttinen etanolin vaihtoehto. Etanoli tislataan perinteisesti sokeriruo’osta. Tuoreempana raaka-aineena Thaimaassa on juurikasvina viljeltävä maniokki eli kassava.

Muutos etenee metsätaloudessamme

Syksyn hirvijahdissa useampikin metsästysseura saattoi saada tuntuman metsätaloudessamme etenevään muutokseen. Seuran perinteisten metsästysmaiden keskellä oli saattanut tapahtua omistajan vaihdos. Aikoinaan isojaossa paikalliselle maa- ja metsätilalliselle lohkottu metsäpalsta oli siirtynyt kasvottomalle sijoitusyhtiölle.

Hirvijahti ei sijoitusyhtiötä varsinaisesti kiinnosta. Taloustavoitteensa mukaisesti yhtiö haluaa metsästään vain mahdollisimman korkeaa vuosituloa. Yhtiölle on luonnollista ehdottaa metsästykselle vuotuista hehtaarimaksua, hieman pellonvuokran tapaan.