Lisää metsänviljelyä tarvitaan

Tänään kinaamme siitä voiko metsiemme hakkuu jatkua nykyisellä tasollaan tai voimmeko hakata vielä enemmän. Vuonna 2018 koko hakkuumme oli 78,2 miljoonaa kuutiota. Huolestunein koulukunta esittää hakkuun pudottamista tasolle 60 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Metsäntutkimuksen tuorein kasvulukema on 107 miljoonaa kuutiota vuodessa. Tämän mukaan voimme pysyä hakkuun tasolla 80 miljoonaa kuutiota. Kun lisäämme hakkuisiin puuston vuotuisen luontaisen lahoaman, noin 15 miljoonaa kuutiota, koko poistuma nousee tasolle 95. Pelivaraa on vielä yli 10 miljoonaa kuutiota.

Hakkuiden ja metsänkasvun suhteesta kiisteltiin jo 1970-luvulla. Hienopaperin tehtaat tarvitsivat lisää tasalaatuisen kuidun raaka-ainetta. Metsäntutkimuslaitos ja metsäteollisuus käynnistivät yhdessä viljelyhankkeen nimeltään Suomen nopeakasvuisimmat metsät.

Ykköspuuksi nousi jalostettu ja täsmäviljelty lyhyen kuidun rauduskoivu. Näyttävimmät viljelmät perusti Enso-Gutzeit yhtiö Imatran tehtaansa ympäristöön.

Suometsissä lupaavinta lyhytkiertoviljelyn lehtipuuta odotettiin hieskoivusta. Sen viljelymenetelmiä tutkittiin ja kehitettiin kymmeniä vuosia taannoisilla Muhoksen ja Kannuksen metsäkoeasemilla. Hieskoivu on myös helpoimmin viljeltävä puulaji entisille turvesuon pohjille.

2000-luvun puolella tarve lyhyen kuidun koivulle hiipui, kun tietokoneiden yleistyminen sekoitti paperin markkinat. Metsäteollisuutemme painopiste siirtyi pitkäkuituiseen, havupuista peräisin olevaan selluun ja kansainvälisen verkkokaupan vaatimaan lujaan pakkauskartonkiin.

Lisää pitkäkuituista havupuuta tarvitaan kaikkiin uusiin sellutehtaisiin, ainakin Kemiin, Kemijärvelle, Kuopioon ja Kainuuseen. Männyn ja kuusen kasvut eivät niille kaikille enää riittäne. Luontaiset havupuumme tarvitsevat rinnalleen ulkomailta valittuja ja edelleen jalostettuja kovemman kasvun havupuita.

Metsänviljelytieteellä on tähän jo valinta. Eri puolilla maatamme, napapiiriä myöten on koekasvatettu 50-70 vuoden ajan pohjoiselta pallonpuoliskolta kerättyjä havupuita.

Lupaavimmat, kotimaista mäntyä ja kuusta nopeammin kasvavat havupuut ovat kanadalainen kontortamänty ja itäinen siperianlehtikuusi. Lumituhoille herkempi kontortamänty sopii paremmin Pohjanlahden rannikkometsiin. Lumituhoja parhaiten kestävä lehtikuusi sopii Itä-Suomen tykkyalueille.

Ottamalla pitkään kehitetyt metsänviljelyn tutkimustuloksemme käyttöön voimme jatkaa kohenevan metsänkasvun tiellä. Huoli puun riittävyydestä hiipuu.

Viljelyn ykkössijalla ovat tänään selluteollisuuden hamuamat havupuut. Kun ilmaston muutoksen torjunta etenee, kun metsätilat pääsevät mukaan hiilipörssiin, myös vahvan kasvun lehtipuut palaavat metsänviljelyymme. Puun tarve on joka tapauksessa niin suuri, että viljelyn tulee käynnistyä välittömästi.

VELI POHJONEN

Satakunnan Kansa. Mielipide. 16.8.2019