Biohiili hillitsee kasvihuoneilmiötä

Kasvihuoneilmiön eteneminen ei perustu lämpimien ja kylmien talvien vaihteluun. Se perustuu ilmakehän lisääntyvään hiilidioksidiin.

Pisimpään hiilidioksidia on mitattu Mauna Loan vuorella Hawaijilla. Mittauksen ensimmäisenä vuonna 1958 lukema oli 315 miljoonasosaa. Maaliskuussa 2014 lukema oli 404 miljoonasosaa eli 28 prosenttia korkeampi.

Euroopan unionin päästökauppa tai YK:n vuotuiset ilmastokokoukset eivät onnistuneet pysäyttämään hiilidioksidin nousua. Päästöjen hillintä ei yksin riitä. Kasvihuoneilmiön torjuntaan tarvitaan uusia, nieluihin pohjaavia menetelmiä. Sellaista odotetaan biohiilestä.

Biohiili koostuu puuperäisistä sysistä, jotka on ensin hiilletty miilussa tai retortissa tavallisen grillihiilen näköisiksi paloiksi. Grillikäytön asemesta hiilet jauhetaan maatalouskalkin tapaiseksi jauheeksi. Jauhe on biohiiltä, mikä muokataan peltoon maanparannusaineeksi.

Menetelmässä puu on hiilletty niin että maan mikrobit eivät pääse siihen käsiksi. Biohiili ei kompostoidu vaan säilyy peltomaassa samoin kuin kivihiili kalliossa.

Biohiili varastoi maaperään pysyvästi alkuaine hiiltä. Biohiili kumoaa fossiilivoimaloiden, teollisuuden ja liikenteen aiheuttamia hiilidioksidin päästöjä.

Biohiilen mahdollisuudet oivallettiin runsaat kymmenen vuotta sitten. Maaperätutkijat pystyivät selittämään Etelä-Amerikasta, Amazonin jokilaaksosta löytyneiden vanhojen viljelysmaiden tumman värin ja korkean hiilipitoisuuden. Ne ovat peräisin intiaaneilta, jotka alkoivat tehdä hiiltä maanparannusaineeksi pari tuhatta vuotta sitten.

Intiaanien hiili säilyi Amazonin peltomaassa hajoamatta. Niin sen täytyy säilyä nytkin kun teemme samoin, tutkijat päättelivät.

Nykyajan biohiili valmistetaan energiapuun hakkeesta. Luontevimmin hiilto tapahtuu uuden tekniikan biojalostamoissa. Niihin sisään tulevasta massasta voi noin puolet muuntaa biohiileksi.

Toinen puoli massaa kaasuuntuu. Puhdistettuna kaasun voi lisätä maakaasuverkkoon tai sen voi jalostaa autoihin biokaasuksi.

Biohiili osallistuisi päästökauppaan niin, että maatilat pitäisivät biohiilen lisäyksestä tonnikirjanpitoa. Kirjanpitonsa perusteella tilat laskuttaisivat EU-pörssistä nielurahaa.

Rahavirta olisi eri suuntaan kuin fossiilienergian voimaloilla. Kun voimalat maksavat vuosittain päästöistään ilmastosakkoa, maatilat kuittaisivat biohiilen lisäyksestään ilmastotuloa.

Biohiiltä kokeillaan Suomessa puutarhoilla ja kasvihuoneissa. Esimerkiksi Alavieskan koivutisleen tuotannon sivutuote koivuhiili menee nykyään lähes kaikki Limingan viherkeskuksen kautta hedelmäpuiden, kukkien ja vihannesten maanparannukseen.

Eniten biohiiltä tutkitaan Yhdysvaltain ja Australian maataloudessa. Koko maapalloa ja kasvihuoneilmiötä ajatellen sen suurimmat mahdollisuudet ovat kuitenkin Afrikan köyhillä ja kuivilla peltomailla.

Kasvihuoneilmiöstä ja ilmakehän hiilidioksidista neuvoteltiin viimeksi joulukuussa Pariisin 2015 ilmastokokouksessa, syksyllä 2015 Pariisissa. Hiilen nielut hyväksyttiin ensimmäisen kerran yhteiseen julkilausumaan. Kasvihuoneilmiötä hillitsevän biohiilen merkitys korostuu jatkossa. Tässä on mahdollisuuksia uusiutuvien metsien Suomelle. Energiapuuta tarvitaan entistä enemmän.

VELI POHJONEN

Lounais-Lappi. Mielipide. 9.4.2016.