Turve on edelleen luonnonvaramme

Turve-energia oli huipussaan 2007. Poltimme sitä voimaloissa sähköksi ja lämmöksi 28 miljoonaa irtokuutiota. Sen jälkeen alkoi turpeen alamäki. Vuonna 2015 käytimme polttoturvetta 17 miljoonaa kuutiota. Tällä menolla polttoturpeen tuotantomme päättyy parissa kymmenessä vuodessa.

Varjelu ja viljely biotaloudessa

Nyt kun Suomea ollaan valjastamassa 2010-luvun biotalouteen, huoli metsistä ja ylipäänsä luonnosta on taas kasvanut. Metsä Groupin vuonna 2017 valmistuva Äänekosken biotuotetehdas ostaa vuosittain kuitupuuta yli neljä miljoonaa kuutiota. Kemiin kaavailtu biodieselin tehdas tarvitsee puolestaan energiapuuta kaksi miljoonaa kuutiota.

Yhdessä nämä kaksi tehdasta nostavat vuotuista puun hakkuutamme jo lähes kymmenellä prosentilla. Kemijärvelle, Kajaaniin, Kuopioon, Haapajärvelle ja muuallekin suunniteltavat lisätehtaat nostavat puun tarvetta vielä saman verran.

Biotalous pohjaa halpaan hakkeeseen

Tukkitaloudesta poiketen biotalous murskaa puun jossain vaiheessa aina hakkeeksi. Hake voi olla parisenttistä lastua, parimillistä purua tai vielä pienempää mikrotavaraa.

Biotuotetehdas jalostaa hakkeen selluksi, vaatteiden kuiduksi, kappaletulostuksen raaka-aineeksi, bioetanoliksi, biodieseliksi ja monen moniksi muiksi uustuotteiksi. Ylijäämä jalostuu sähköksi ja lämmöksi.

Tuhkatkin pesästä kiertotaloudessa

Metsäojitettu kasvatusmetsä on
tuhkalannoituksen paras kohde

Kun jauhamme sähköä ja lämpöä metsähakkeesta tai lämmitämme leivinuuniamme polttamalla koivuklapia, molemmissa syntyy ikivanhaa kierrätystuotetta: tuhkaa. Maa- ja puutarhatalous ovat tienneet tuhkan arvon jo vuosisatoja. 2000-luvun kiertotaloudessa tuhkan arvo on taas nousussa. Se vie tuhkatkin pesästä.