Puupelletti on keksintönä 45 vuoden ikäinen. Keksijä on USA:n Oregonin osavaltiossa vaikuttanut Rudolf W. Gunnerman. Hän patentoi 1976 Woodex-pelletin. Sen raaka-ainetta olivat sahapuun tähteet, puru ja kuori.
Pellettiään Gunnerman ehdotti 1970-luvun energiakriisissä kivihiilen vaihtoehdoksi. Pelletistä kiiri tieto Suomeen 1979. Metsätutkija Kalevi Karsisto ja olutyhtiö Lapin Kullan omistajiin kuulunut Arno Stormbom hankkivat Woodexin lisenssin Suomeen. He valmistivat Biopuriste-yhtiössään viitisen vuotta pellettiä turpeesta.
Varhainen koejakso ei ehtinyt vielä laajempaan käytäntöön. Turvepelletistä tuli uuneihin kiusallisen paljon tuhkaa.
Nykyinen pellettiaalto tuli 1990-luvun lopussa Suomeen Ruotsista. Pelletin raaka-aineeksi tuli puu. Ihanteellisin pelletti puristettiin sahojen kuivatusta, kuorettomasta ja vähätuhkaisesta höylänlastusta.
Puupelletin tuotantomme käynnistyi vauhdikkaasti vuosituhannen vaihteessa. Nousua jatkui aina vuoteen 2008. Silloin tuotimme pellettiä 373'000 tonnia. Nousu kuitenkin pysähtyi. Vuoden 2020 tuotanto oli 322'000 tonnia.
Kutsumme ensimmäisen sukupolven puupellettiä valkoiseksi pelletiksi. Kivihiilestä valkoinen pelletti eroaa siinä, että valkoista pellettiä ei voi varastoida ulkotiloissa. Se imee kosteutta, löystyy, muhii ja voi ajan myötä kerätä myös hometta. Toinen ongelma on valkoisen pelletin pölyäminen. Se vaatii voimaloissa ylimääräiset varotoimet palo-ongelman takia.
Toisen sukupolven pellettiä on kehitetty lähemmäksi kivihiiltä niin että kosteus- ja pölyongelmat pienenevät. Lupaavin 2010-luvun menetelmä on höyryräjäytys.
Muruiksi jauhettu hake johdetaan ensin painekammioon, minne lisätään höyryä. Lyhyen painejakson jälkeen ylipaine pudotetaan nopeasti. Puun solut reagoivat paineen laskuun räjähdyksenä, murskautuvat mikrotasolla ja puuroutuvat.
Kun painehöyryssä puuroutunut solumassa kuivataan ja puristetaan, syntyy uudentyyppinen pelletti. Se kestää vettä kivihiilen tavoin eikä pölyä varastossa sen enempää kuin kivihiilikään.
Solumassan räjähtävä muutos tummentaa pellettiä. Puhumme mustasta pelletistä.
Mustaa pellettiä on kokeiltu eniten Kanadassa. Vuonna 2015 mustan pelletin poltto alkoi käytännön mittakaavassa Ontarion osavaltion Thunder Bayn kivihiilivoimalassa.
Musta pelletti on lupaava energiataloudellemme. Kivihiilen tavoin säilyvänä se on huoltovarmuuden lupauksia, etenkin jos joudumme luopumaan ylivuotiseksi varastoidusta polttoturpeesta.
Musta pelletti on lupaus myös maakuntiemme bioenergian tuottajille ja jalostajille. Irtonaisena metsähaketta ei kannata kuljettaa 100 kilometriä edemmäksi. Energiatiheydeltään tiivistettyä pellettiä kuljetetaan jo tänään kivihiilen tavoin, maan sisällä, maasta toiseen ja jopa mantereelta toiselle.
Puupelletissä korostuu yhä enemmän huoltovarmuuden ulottuvuus.
VELI POHJONEN
No comments:
Post a Comment