Ilmastomuutoksella ei pidä pelata

Vuonna 1990 OECD-maat antoivat Geneven julistuksen, jonka mukaan kasvihuoneilmiötä aiheuttavan hiilidioksidin päästöt on saatava putoamaan. Maailman johtajat sopivat siitä Rion ympäristökokouksessa 1992. Suomen hallitus asetti päästöjen vähentämiselle tavoitteen 1993. Vertailukohteeksi otettiin vuosi 1990.

Kesällä 1997 pidetty Rion seurantakokous katsasti hiilidioksidin päästöjä ja tavoitteita. Kehumisen aihetta ei ollut. Päästöt vain nousevat.

Vuonna 1990 Suomen päästöt olivat 53 miljoonaa tonnia. Vuonna 1996 ne olivat 61 miljoonaa tonnia. Eniten hiilidioksidia pääsee lämmityksestä ja lämpövoimaloista.

Vuonna 1996 kivihiilen osuus oli 14, raskaan polttöljyn 4 ja kevytöljyn 5 miljoonaa tonnia. Liikenne päästi 11 miljoonaa tonnia.

EU:n ympäristöministerit kaavailivat vuosi sitten (1996), että vuoteen 2010 mennessä unionin päästöt putoavat 15 prosenttia vuoteen 1990 verrattuna. Saksa, Itävalta ja Tanska pudottaisivat päästöjään 25 prosenttia. Ranskalle ja Suomelle riittää paluu vuoden 1990 tasolle.

EU-tavoite on ankara. Suomessa se toteutuu esimerkiksi seuraavasti. Kolmentoista vuoden kuluttua kaksi kolmesta autosta kulkee sähköllä. Tai joka toinen kivihiilivoimala on vaihtanut polttoaineen. Tai olemme luopuneet lähes kaikesta polttoöljystä.

Säästämisen lisäehto on, että energian kulutus pysähtyy nykytasolleen. Liikenteen päästöjä on vaikein pudottaa. Kivihiilestä ja polttoöljystä irtautuminen on helpompaa, koska korvaava polttotekniikka tunnetaan.

Siirtyminen maakaasuun vaikuttaa nopeasti. Päästöt putoavat heti 41 prosenttia. Vielä nopeammin vaikuttaa puun käyttö: hiilidioksidipäästöt putoavat nollaan. Puut tarvitsevat kasvaakseen sen hiilidioksidimäärän, jonka ne palaessaan päästävät.

Puu on Suomen valtti päästöneuvotteluissa. Metsäteollisuuden tarkan energiatalouden ansiosta tuotamme puuvoimalla jo 18 prosenttia energian tarpeestamme, enemmän kuin mikään muu länsimaa. Kasvunvaraa silti on.

Tiedemiehille hiilidioksidikysymys, kasvihuoneilmiö ja ilmaston lämpeneminen ovat edelleen vaikea pala. Ilmiön koekenttä on koko maapallo, ja sen koejakso on useita vuosikymmeniä tai vuosisata.

Ilmastomuutos jakaa tiedemiehet. Hiilidioksidipäästöistä huolestuneille seuraavat näytöt riittävät. Teollistumisen alkaessa hiilidioksidin pitoisuus ilmakehän tilavuudesta oli 260 miljoonasosaa; pitoisuus on noussut 39 prosenttia, 362 miljoonasosaan.

Vuosi 1996 oli neljänneksi lämpimin lähtien vuodesta 1866, jolloin tarkat mittaukset alkoivat. Yli satavuotisen jakson 13 lämpimintä vuotta olivat vuoden 1979 jälkeen. Neljä lämpimintä vuotta koimme 1990-luvulla. Vuodesta 1997 tulee joukon viides.

Hiilidioksidipäästöjä vähättelevälle leirille ilmastonäytöt eivät riitä. Osa erityisesti Yhdysvaltain tiedemiehistä katsoo säähavaintoja tilastotieteen ankarimmasta näkökulmasta. Sen mukaan nykyvaihtelu mahtuu luonnon normaaliin menoon. Yhdysvaltain empivällä ilmastopolitiikalla on myös talouden taustavoimat.

Öljy-, hiili- ja autoteollisuus karsastavat hiilidioksidin päästörajoituksia. Karsastus juontaa 1980-luvulle, presidentti Reaganin kaudelle, kun kasvihuoneilmiöstä alettiin Yhdysvalloissa väitellä. Pari ankaraa talvea hyydytti silloin keskustelun. Sen korvasi nykypäiviin jatkunut katsotaan ja odotellaan linja.

Vaikka tilastotieteen tarkat näytöt puuttuvat, jo ilmiön mahdollisuus ja sen kasvava todennäköisyys huolestuttavat. Kasvihuoneilmiö on vakavin ihmiskuntaa 2000-luvulla uhkaavista ympäristövaurioista.

Uhka ei ole kesien ja talvien vähittäinen lämpeneminen, vaan maapallon ilmakehän hallitsemattomat häiriöt. Huolestuttavimpia ovat tropiikkiin iskevät pyörremyrskyt.

Toinen uhka on Afrikan kuivuuskausien yleistyminen ja paheneminen. Osa ihmiskuntaa ei panisi pahakseen, vaikka kesät ja talvet vähän lämpenisivät. Kukaan ei kuitenkaan halunne pyörremyrskyjä ja kuivuutta. Ne iskevät todennäköisimmin tropiikin tiheään asuttuihin kehitysmaihin, tuhoavat koteja ja aiheuttavat nälänhätää.

Siksi pääosa kansakunnista, erityisesti EU-maat, katsoo, että hiilidioksidin päästöjä ei tule vähätellä eikä ilmaston muutoksella pelata.

VELI POHJONEN

Helsingin Sanomat. Vieraskynä. 16.11.1997