Metsien merkitys ilmaston muutoksessa vahvistuu

Vielä 10 000 vuotta sitten maapallo näkyi avaruuteen nykyistä vehreämpänä. Luonnonmetsät peittivät 48 prosenttia maapallon maapinnasta. Vehreä kasvusto eli biomassa koostuu valtaosin puiden rungoista, oksista, lehdistä ja juurista. Alkuainehiiltä niissä oli kaikkiaan 850 miljardia tonnia. Ilmakehässä oli alkuainehiiltä 550 miljardia tonnia.

Piakkoin jääkauden jälkeen metsää alkoi ihmiskunnan kasvun kera hävitä, ensin hitaasti mutta 1700-luvulla virinneen teollistumisen kauden myötä alati kiihtyen. Tänään metsämme ovat huvenneet niin, että biomassan hiilen koko määrä maapallolla on pudonnut tasolle 550 miljardia tonnia. Ilmakehän hiilen määrä on vastaavasti noussut.

Jätevedet odottavat ekopuh­dis­ta­moita

Ny­ky­ta­lou­tem­me pääs­tää luon­toon kiu­sal­li­sia ai­nek­sia. Typ­peä ja fos­fo­ria kar­kaa re­he­vöit­tä­mään ojia, pu­ro­ja, jo­kia, jär­viä ja lo­pul­ta Itä­mer­ta. Hel­tei­se­nä ke­sä­nä sen ovat Suo­men­lah­den ran­ni­kol­la asu­vat näh­neet me­ren pin­nal­la kel­lu­vi­na vi­her­le­vän laut­toi­na.

Puh­dis­ta­mo­jen kas­va­va on­gel­ma ovat pois­tu­van puh­to­ve­den lää­ke­jää­mät. Nii­den ha­jot­ta­mi­seen tai py­säyt­tä­mi­seen ei­vät ny­ky­puh­dis­ta­mot pys­ty. Maa­il­man­laa­jui­sek­si kas­va­va on­gel­ma on muo­vin mik­ro­hiuk­kas­ten va­lu­mi­nen jo­kiin ja lo­pul­ta me­riin.

Energiatavoitteinen puunjalostus oli menestyksekäs ohjelma

Joensuun yliopistossa kehitettiin 1992 metsäsektorille energiatavoitteinen puunjalostusohjelma. Ohjelma liittyi silloin lisäsähkön tarpeeseen kaavaillun viidennen ydinvoimalan – Olkiluoto kolmosen – vaihtoehtojen laskentaan.

Lisäsähkön tarve tuli metsäteollisuudesta, kuumahierteeseen perustuvista uusista paperitehtaista. Niitä suunniteltiin tuottamaan paperia 1900-luvun lopulla vallinneella sanomalehden ja aikakauslehden nousukaudella.