Biotalouden tuotepaletti edistäisi etanolituotantoa

Kun tankkaamme tänään bensiiniautoamme, pääsemme jo tekemään biotalouden valintaa. Otammeko etanolia bensan seassa kymmenen prosenttia vai viisi prosenttia? Joillakin huoltamoilla näkee mittareita, missä etanolin lukema on 85 prosenttia.

Emme ole biotalouden kehityksessä yksin. Myös eniten autoilevassa Yhdysvalloissa bensiinin keskimääräinen etanolipitoisuus oli vuoden 2015 toukokuussa kymmenen prosenttia.

Jokapäiväinen etanoli on 1970-luvun lopussa kehitetyn energiaviljelyn näkyvin tuote. Alkusysäyksensä energiaviljely sai tuon vuosikymmenen öljykriiseistä. Tulevaisuutta ennustava Rooman klubi jyrisi, että ihmiskunnan on aloitettava siirtyminen uusiutuviin polttoaineisiin. Muuten maan ja meren alta pumpattava öljy loppuu.

Biodiesel on etanolin pikkuserkku. Se on ollut koko ajan etanolia jäljessä. Vasta keväällä 2015 St1-huoltamo ja metsäyhtiö UPM toivat sen myyntiin nimellä Diesel Plus. Yhdysvalloissa biodieselin osuus kaikesta dieselistä on kahden prosentin luokkaa.

Maailman etanoli jalostetaan alkoholikäymisellä pääosaksi kahdesta viljellystä biomassasta: maissista ja sokeriruo’osta. Suomessa etanolia valmistetaan, pienessä mitassa, elintarviketeollisuuden jätteistä. Alkuperäinen biomassa on kasvanut pellolla.

Etanolin raaka-aineeksi käy myös metsien biomassa, esimerkiksi tukeista saatava sahojen puru. Tässäkin St1-yhtiö on edelläkävijä. Se alkaa parin vuoden kuluessa jalostaa Kajaanin sahalta tulevaa purua bioetanoliksi.

Energiaviljelyn alussa käytiin läpi kaikki mahdolliset kasvit, joista alkoholiin perustuvaa polttonestettä voi valmistaa. Pohjoismaissa ehdolla olivat sokerijuurikas, peruna, vehnä, ohra, viljan olki, järviruoko ja energiapaju. Järviruoko vaihtui pian helpommin viljeltävään ruokohelpiin.

Biomassa tislattiin ensin yksinkertaisimmaksi alkoholiksi, ihmiselle myrkylliseksi metanoliksi. Sittemmin se vaihtui bensiinimoottoreihin paremmin sopivaksi etanoliksi.

Euroopan unioni vierastaa tukipolitiikassaan etanolia, joka on lähtöisin pelloilta. EU pelkää energiaviljelyn vaikeuttavan maataloutta, koska se vie peltoa ruuantuotannolta. Yhdysvalloissa energiaviljelyä punnitaan toisin, biotalouden tuotepaletin näkökulmasta. Amerikkalainen nyrkkisääntö on, että ostamastaan ja jalostamastaan tonnista maissia tislaamo voi myydä 378 litraa etanolina ja 309 kuivakiloa rehuna (mäskinä).

Etanoli myydään autoilijoille ja rehu sikatiloille. Niistä saatavat tulot tukevat toisiaan. Tuotepaletin ansiosta etanolin tuotanto laajenee Yhdysvalloissa edelleen, vaikka öljyn maailmanhinta on ollut alhaalla kohta jo vuoden ajan. Tuotepaletti pelasti etanolin.

Energiaviljelyn ja etanolin myötä Yhdysvaltain maatalous itse asiassa vahvistui. Hyötyjiä eivät olleet pelkästään maissin viljelijät vaan myös karjan kasvattajat.

Suomeen on suunnitteilla kaksi energiaviljelyyn perustuvaa etanolitehdasta, toinen Kouvolaan ja toinen Sieviin. Suomen Bioetanoli Myllykoskella perustaa koko tuotantonsa viljan olkeen. Sievi Biofuels -yhtiön raaka-aineita ovat ruokohelpi, viljan olki ja täytteenä metsäbiomassa.

Kummankaan laitoksen yhteydessä ei juuri puhuta biotalouden tuotepaletista. Yhdysvaltain energiaviljelystä, etanolista ja myyntimäskistä kannattaisi ottaa oppia.

Veli Pohjonen

Etelä-Saimaa. Näkökulma 19.7.2015.