Metsähake ja kuitupuu hintakilpasilla

Vuonna 2006 tuotimme metsähaketta 3,4 miljoonaa kiintokuutiometriä, mikä on noin viisi prosenttia kaikesta metsänkorjuustamme. Vaikka metsissämme on pyörinyt jo vuosia ympärivuotinen miljoonasavotta niin kuutioiden kuin eurojenkin osalta, energiapuun hinta on edelleen mysteeri.

Metsäntutkimuslaitos noteeraa verkkosivuillaan viikoittain tukki- ja kuitupuun hinnat. Metsähakkeen hintaa se ei noteeraa. Sitä eivät pysty noteeraamaan lehtiensä sivuilla myöskään puun tuottajien etujärjestöt.

Puun kasvu nopeutunut Pohjois-Suomessa

Metsäntutkimuslaitoksen tuoreimpien tietojen mukaan Lappi puskee nyt (2008) puuta lähes 13 miljoonaa kuutiota vuodessa, kun kasvu 1990-luvun alussa oli vain kahdeksan miljoonaa kuutiota. Nousua on yli 50 prosenttia.

Alimmillaan, seitsemässä miljoonassa kuutiossa, Lapin metsien kasvu oli 1960-luvun loppupuolella. Sitä ennen Lappia oli hakattu rajusti, ensin sotakorvauksiin ja sitten talouden jälleenrakennukseen. Lappi sai maineen Osaran aukioiden maakuntana. Metsäntutkimuslaitoksen luvut kertovat, että kuuluisat aukiot ovat metsittyneet.

Energiaa heinäpellosta

Viime vuonna (2007) Suomessa viljeltiin energiakasveja jo noin 20'000 peltohehtaarilla. Ruokohelpi on pohjoisen ilmastossa viihtyvä heinäkasvi, joka sopii lämpövoimaloiden polttoaineeksi.

Ruokohelpi (Phalaris arundinacea) on Suomessa Lappia myöten luonnonvarainen, varteva, ruokomainen heinä. Se tunnettiin Pohjoismaissa jo 1800-luvulla kestävänä latojen kattoheinänä.

Mistä ruokohelpi putkahti yhtäkkiä 2000-luvun energiaviljelyyn?