Perä-Pohjolan koeasemalla, Rovaniemen maalaiskunnassa tutkittiin vuonna 1973 istutustiheyden vaikutusta harmaalepän, hybridihaavan, vesipajun (Salix "Aquatica Gigantea") ja kiiltolehtisen pajun ensimmäisen vuoden satoon ja pituuskasvuun.
 |
Varttunutta vesipajua (Salix gmelinii
"Aquatica Gigantea") Kopparnäsin
kokeessa Inkoossa |
Harmaalepän, hybridihaavan ja kiiltolehtoisen pajun havaittiin olleen keskenään yhtä satoisia, mutta vesipajun kaksi kertaa niin satoisa kuin muut. Suurimmillan sen tuoresato lehtineen oli noin 60 tn/ha/v. Vesipaju kasvoi pituutta noin 100 cm, harmaaleppä, hybridihaapa ja kiiltolehtinen paju noin 30-50 cm. Istutustiheyden suurentamisen havaittiin lisäävän populaatioiden satoa, voimakkaimmin vesipajulla, vähiten harmaalepällä. Vesipajulla havaittiin selvä pituuskasvun maksimi, kun istutusetäisyys oli 25 cm.
