Friday, May 31, 2019

Hiilimetsänhoitoa Varsinais-Suomen metsätiloilla


Hiilimetsänhoito on noussut Suomessa ja koko EU:n tasolla puheenaiheeksi etenkin kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) lokakuun 2018 kohuraportin jälkeen. Ilmastopaneeli ei enää usko, että ilmakehän hiilidioksidin nousun saa pysähtymään pelkästään päästöjen vähentämisellä. Sen rinnalle tarvitaan hiiltä biomassaansa sitovaa metsänhoitoa sekä uuden sukupolven bioenergiaa.

Hiilimetsänhoito ohjataan hiilipörssillä. Se sisältää sekä alkuainehiilen päästövirrat ylös taivaalle että hiilen nieluvirrat alas taivaalta. Hiilipörssi keskittyy erityisesti kasvavien metsiemme hiilinieluihin. Metsän kasvattajalle on oikein ja kohtuullista saada hiilipörssistä tuloa metsäänsä päätyneestä, vuotuisesta hiilen nieluvirrasta.

Thursday, May 30, 2019

Energiapuu takaisin ilmastokamppailuun


Ilmastokamppailu käy yhä kuumempana. Päästömaksulla korotetun kivihiilen hinta nousee. Lämpö- ja sähkövoimalat etsivät uusiutuvaa vaihtoehtoa. Vahvin on energiapuu, se kummittelee nollarajan takana.

Metsätaloudessa nollaraja kertoi, kuinka etäältä kairan uittojoista yhtiöiden kannatti ostaa tukkia. Energiapuulla on ollut vastaava nollaraja. Se on kiusannut metsänkasvattajia jo vuosikaudet.

Wednesday, May 29, 2019

Kiertotalous odottaa omaa maaluokkaa


Ihmiselle kiusallisten jätteiden kierrätyksestä on tulossa 2020-luvulla yhä suurempi ongelma. Jäteveden laitokset tehostuvat. Mutta mitä puhtaampana saamme veden vesistöihin, sitä enemmän meille jää ravinnepitoista kiinteää jätettä, lietteenä tai osin kompostoituna. Se voi sisältää ihmiselle haitallisia aineksia, niin alkuaineina kuin bakteereina. Jätelietteen levitys ruoan tuotannon pelloille ei ole enää ratkaisu.

Biomassan energiakäyttö lisääntyy. Perinteisellä hakkeella ja pelletillä käyvistä lämpövoimaloista tulee yhä enemmän tuhkaa. Se sisältää usein niin paljon kadmiumia, että nykyisten ympäristösäännösten mukaan tuhkaa ei voi levittää ruoan ja rehun tuotannossa olevaan peltoon. Tällainen tuhka ei sovellu luonnonmetsiinkään, jotka tuottavat ihmisille marjoja, sieniä ja riistaa.

Sunday, May 26, 2019

Lisää puuraaka-ainetta saa kannoista


Metsäojituksen merkkimiehemme, professori Olavi Huikari kutsui vuonna 1972 Padasjoelle kansainvälisen metsätiedemiesten joukon. Hän esitteli heille kehittämänsä ojikkojen metsänviljelyn, missä puustosta korjataan myös kannot. Huikari laski kantojen korjuun tuovan 10–40 prosentin lisäyksen puubiomassan tuotokseen.

Selluteollisuus kiinnostui heti. Puupula uhkasi metsätalouttamme myös silloin, hieman nykypäivän malliin. Joutseno Pulp rakensi 1973 kantojen murskausaseman, josta tehdas sai sellun lisäraaka-ainetta.

Kun tehdaspäähän tuli kysyntää, metsäpää toimi myös. Keksijä Kyösti Pallari patentoi 1974 kaivinkoneen puomiin kiinnitettävän, kantoja halkovan kouran. Pallarin kantoharvesterista tuli myöhemmin kantotyömaiden peruskone.

Ravinteiden kierrätykseen tarvitaan energiapeltojen maaluokka


Ihmiselle kiusallisten jätteiden kierrätyksestä on tulossa 2020-luvulla yhä suurempi ongelma. Esimerkki on jäteveden puhdistuksessa eroteltava typpi- ja fosforipitoinen liete, jota emme osaa kierrättää peltoon tai metsään.

Lieteongelma syvenee biokaasun yleistyessä. Kaikki biomassahan ei kaasuunnu. Osa jää aina mädätysjätteeksi. Sen loppusijoituksesta voi tulla ongelma.

Tuesday, May 21, 2019

Jatkuva kasvatus on mahdollisuus


Talousmetsien avohakkuut ja niitä seuraava metsänviljely puhuttavat jatkuvasti. Luontojärjestöt ovat järjestäneet eduskunnalle aiheesta kansalaisaloitteen. Tavoite on lopettaa avohakkuut metsähallituksen mailla ja palata metsien alkuperäisiin poimintahakkuisiin.

Aloitteessa ei ole kyse tiukimmasta luonnonsuojelusta. Olemme jo luvanneet Aichin kokouksessa 2014 suojella erityyppisiä luonnonmetsiä yhteensä 17 prosenttia. Tämä suojelu etenee. Näihin metsiin eivät kuulu minkäänlaiset hakkuut. Hakkuutavan vaihto koskee suojelun ulkopuolista 83 prosenttia, talousmetsiä.

Tuesday, May 14, 2019

Puupelletti kehittyy kivihiilen suuntaan


Kivihiilen voimalamme tuskailevat polttoaineestaan luopumisen kanssa, ovat tuskailleet jo parikymmentä vuotta. Käytännön koepoltoista kyllä tiedämme, että kivihiilen voisi korvata puupelletillä. Ensimmäisen sukupolven pelletti on kuitenkin vielä liian kaukana kivihiilestä.

Puupelletti on keksintönä yli 40 vuoden ikäinen. Keksijä on saksalaisperäinen Rudolf W. Gunnerman, joka muutti nuorena miehenä Yhdysvaltoihin, vain 20 dollaria taskussaan mutta pää täynnä ideoita. Hän patentoi 1976 Woodex-pelletin. Sen raaka-ainetta olivat Oregonin osavaltiossa kasvaneen sahapuun tähteet kuten puru.

Tuesday, May 07, 2019

Energiaviljelyä on elvytettävä Suomessa


Kun tankkaat bensiiniautoasi, teet hiilijalanjäljen valintaa. Ostat etanolia bensiinin seassa viisi tai kymmenen prosenttia. Hiilijalanjälki tulee fossiilista osuudesta.

Pariisin 2015 ilmastokokous päätti pienentää hiilijalanjälkeä. Seuraavaksi EU asetti etanolin prosentiksi 12, vuoteen 2030 mennessä.

Mitä maailman hiilimetsänhoito kertoo?


Hiilimetsänhoitoa mitataan kahdella luvulla: hiililuku ja nieluvirta. Hyvä hiilimetsänhoito tavoittelee niille molemmille korkeita ja mieluusti koko ajan nousevia arvoja.

Hiililuku mittaa, paljonko omassa metsässäsi, maakunnassasi tai kotimaassasi on metsien alkuainehiiltä tonneina kyseisen alueen maahehtaaria kohti.

Sunday, May 05, 2019

Kiertotalous tarvitsee uuden maaluokan


Ihmiselle kiusallisten jätteiden kierrätyksestä on tulossa 2020-luvulla yhä suurempi ongelma. Esimerkki on jäteveden puhdistuksessa eroteltava typpi- ja fosforipitoinen liete, jota emme osaa kierrättää peltoon tai metsään.

Lieteongelma syvenee biokaasun yleistyessä. Kaikki biomassahan ei kaasuunnu. Osa jää aina mädätysjätteeksi. Sen loppusijoituksesta voi tulla ongelma.

Friday, May 03, 2019

Ravinteiden kierrätykseen tarvitaan energiapeltojen maaluokka

Energiapelloille voitaisiin viedä tuhkaa ja muita ihmiselle haitallisia, mutta muuten hyödyllisiä jätteitä

Ihmiselle kiusallisten jätteiden kierrätyksestä on tulossa 2020-luvulla yhä suurempi ongelma. Esimerkki on jäteveden puhdistuksessa eroteltava typpi- ja fosforipitoinen liete, jota emme osaa kierrättää peltoon tai metsään.

Lieteongelma syvenee biokaasun yleistyessä. Kaikki biomassahan ei kaasuunnu. Osa jää aina mädätysjätteeksi. Sen loppusijoituksesta voi tulla ongelma.