Ympäristö painaa energiavalinnassa paljon, enemmän kuin jauhettavan sähkön turpiinihinta. Siksi vaihtoehdot on punnittava niiden jättämien saasteiden mukaan. Kun sähkön turpiinihintaan lisätään saastekulut, energialähteiden edullisuus muuttuu toiseksi kuin kansanedustaja Martti Tiurin laskelmassa (HS 12. 3.1992).
Ydinvoimaa rasittavat ikuiset saasteet: käytetty ydinpolttoaine ja romutettavat voimalat. Niiden varastointi maksaa paljon, ydinjätehän puoliintuu vasta 65'000 vuodessa.
Ydinjätteen muuraaminen peruskallioon on kohtuullinen ratkaisu. Sen kulut tunnetaan, mutta varaston ylläpitoa ei ole hinnoiteltu. Ylläpidon kattaisi huoltomaksu, jota kerätään sähkön hinnassa hoitovastikkeen tavoin. Vastike olisi tosin vähäinen, ja se laskisi puoleen jo 65'000 vuoden päästä.
Tulevat sukupolvet kiittävät meitä, jos maksamme koko hoitovastikkeen etukäteen sinä 30 vuoden aikana kun ydinvoimala toimii. Tämä puuttuu nyt ydinsähkön hinnasta; hoitovastiketta ei maksa ydinsähkön tuottaja eikä kuluttaja, vaan tulevat sukupolvet. Tappion ulkoistaminen kolmannelle osapuolelle ei onnistu länsimaisessa markkinataloudessa, siihen kaatui esimerkiksi Englannin ydinvoiman yksityistäminen.
Maakaasun ongelma on hiilidioksidi. Sen viipymä ilmakehässä on 120 vuotta. Päästö on mahdollinen torjua, ja siksi maakaasulle lankeaa aikanaan EY-maiden yhteinen hiilidioksidimaksu. Suomessa maakaasun hinta nousee 40 prosenttia.
Puuvoimalla on ylittämätön ympäristöetu; uusiutuvana luonnonvarana se hoitaa omat hiilidioksidin päästönsä. Minkä puu palaessaan taivaalle päästää, sen uusi kasvu imee takaisin puiden lehvästöön.
Rikin ja typen oksidit, metaani sekä noki ovat höyhensarjan päästöjä, sillä esimerkiksi metaanin viipymä on vain 10 vuotta. Ydinjätteestä ja hiilidioksidista poiketen rikin, typen, metaanin ja noen poisto ratkeaa insinööritietein. Päästöt on jo lähes nollattu leijupetikattiloissa. Vielä puhtaampaa savua tulee paineistetusta poltosta.
Nykyhinnoin energiapuu ei kilpaile sellupuun kanssa jos sen energia maksaa alle 9 p/kWh. MTK:n laskelman mukaan energiapuu maksaa käyttöpaikalla 5 p/kWh, jos metsäverotukseen voi sisällyttää energiapuuvähennyksen. Nyt maakaasu maksaa 5,2 p/kWh, EY-veroineen 7,3 p/kWh.
Merkitään maakaasulla jauhettavan sähkön hintaa suhdeluvulla 100. Nesteen (HS 15. 3.) ja englantilaisen laskelman ydinsähkö maksaa 222 yksikköä. EY-ympäristössä maakaasuvoima maksaa 140 yksikköä. Puuvoima on saman hintaista (136 yksikköä) jos sähkö tuotetaan nykyiseen tapaan sellutehtaassa, mutta raaka-aineena on energiapuu keskihintaan 7 p/kWh.
Martti Tiurin laskelmasta poiketen länsimainen ydinvoima on kalleinta energiaa. Puuvoima kilpailee hinnallaan tasavertaisesti maakaasun kanssa. Ympäristöedullaan puuvoima menee kuitenkin sen edelle. - Sitä paitsi puun energialataus on uusiutuva, peräisin auringosta.
Puuvoima on jo nyt suomalaista perusvoimaa, saamme siitä - selluteollisuuden tarkan puunkäytön ansiosta - 14 prosenttia tarpeestamme (ydinvoima 15 prosenttia, maakaasu 8 prosenttia). Energiapuuta kasvaa metsissämme enemmän kuin koskaan ennen lähihistoriassamme. Metsäteollisuuden ei enää tarvitse kilpailla energiapuusta sellun raaka-aineena. Puuvoiman ympäristö- ja työllisyysedut ovat ylivoimaiset. Eikä puuvoiman tähden tarvitse ottaa lisää ulkomaista velkaa.
Veli Pohjonen
Helsingin Sanomat. Mielipide. 24.3.1992
