Reafforestation in East Africa - Exploration of the potential of energy forestry

The attached note has been prepared by the Delegation of Finland as background material for discussion under Item 3 (b) at the DAC Meeting with Arab aid agencies, to be held on 18th-20th June 1980 in Paris.

Reafforestation in East Africa - Exploration of the Potential of Energy Forestry


1. Introduction

During the recent decades, most of the reafforestation activities carried out in East Africa have had a clear production objective: to find suitable species and methods for cultivating abundant and high-quality raw material for the expanding timber industry, and also for the pulp and paper industry expected to be established later. This work has resulted, for instance, in those high-yielding exotic pine forests found nowadays in many sites around the East African Highlands (1).

Energiapuuviljelmät - tulevaisuuden metsätaloutta

    Energiapuuviljely kehitettiin metsäpuiden lyhytkiertoviljelystä 1970-luvun loppupuoliskolla. Lupaavimmat tulokset on suomalaisissa kokeissa saatu nopeakasvuisilla pajuilla. Näitä, ns. energiapajuja on tuotu maahamme Tanskasta, Unkarista ja Neuvostoliitosta. Nopeakasvuisia pajuja on löytynyt myös kotimaasta, mm. Oulusta.

    Energiapajuviljelmää kasvatetaan joko yhden vuoden kierrolla, jos verso ei kestä paikkakunnan talvea, tai 2-5 vuoden kierrolla jos verso on talvenkestävä. Tehokkain energian sidonta on saatu maassamme yksivuotisella kierrolla.

    Riittävän tiheällä, 30 versoa neliömetrillä kasvavalla, vuosittain leikattavalla energiapajukolla päästään 10–20 tonnin vuotuiseen kuiva-ainesatoon.

    Energiapajuviljelmän perustaminen vaatii maaperältä riittävästi kosteutta. Pistokkaiden juurtuminen onnistuu parhaiten turvemailla. Niiden lisäksi sopivia viljelysalueita olisivat Perämeren rannikkovyöhyke sekä Savon ja Kainuun hikevät hietamaat.

    Energiapuuviljelmien tutkimuksessa on kaksi avainkohtaa: tuottavuus ja huokeus. Voidaanko jo nyt satoisasta villipajusta jalostaa vielä tuottoisampia lajikkeita niin kuin muillakin viljelyskasveilla? Voidaanko biopolttoainetta tuottaa viljelemällä puoleen hintaan tai kolmannekseen siitä, mitä saman raaka-aineen keräily luonnosta tulisi maksamaan.

    Energiapajun viljely käynnistyy maassamme pistokasviljelynä; siemenpistokkaita tarvitaan runsaasti. Mietintönsä jättänyt energiametsätoimikunta ehdottaa, että energiapuuviljelmiä perustettaisiin vuoteen 2000 mennessä koko maahan yhteensä 550 000 hehtaaria.

VELI POHJONEN

Kannuksen tutkimuspäivä. 15.4.1980. Lyhennelmä esitelmästä.