YK:n ilmastokokouksissa on käynyt yhä selvemmäksi, että ilmastokamppailussa ei riitä pelkästään fossiilisen hiilidioksidin päästöjen vähentäminen. Monipuolisempia menetelmiä tarvitaan alkuainehiilen varastoimiseen.
Tänään ilmastokamppailussa tuodaan usein esille hiilidioksidin tekninen nielu. Tyyppiesimerkki on sellutehdas. Sen savupiiput tulpataan, hiilidioksidi siepataan, tiivistetään, kuljetetaan ja varastoidaan lopulta valtameren pohjaan.
Menetelmä on ollut kuuma puheenaihe myös Suomessa. Menetelmä on toistaiseksi ollut niin kallis, että käytännön toimet ovat vielä vaatimattomia.
Jo 1970-luvulla yliopistopiireissä arvioitiin, että nopein ja yksinkertaisin alkuainehiilen varastoimisen menetelmä Suomelle olisi tukkipuun upottaminen Pohjanlahteen ja Perämereen sekä riittävän syviin sisämaan järviin.
On myös ehdotettu jo hakattujen puiden upottamista soihin. Tutkimus tietää, että esimerkiksi suohon uponneet rämemaiden männyt ovat säilyneet suomaassa hajoamattomina jopa tuhansia vuosia.
Lienee ymmärrettävää, että hyötypuiden upottamismenetelmiä oudoksutaan.
Käytännönläheisempi 2020-luvun hiilidioksidin tulppaamismenetelmä liittyy biohiileen. Biohiili on maahan kynnettävää alkuainehiiltä. Se on kuivatislattu auringon kasvattamasta puubiomassasta, ei kuitenkaan tukkipuusta. Hiili on peräisin ilmakehän hiilidioksidista.
Kuivatislaus on kehitetty teknisesti niin, että mikrobit eivät pääse käsiksi väkevään tisletuote biohiileen. Biohiili ei kompostoidu maassa lehti- ja juurikarikkeen tavoin. Biohiili säilyy maaperässä kuten kivihiili. Biohiili tekee pellosta hiilen nielun.
Ilmastokamppailun biohiili on luontevin valmistaa turvepelloilla kasvatetusta nopeakasvuisesta lyhytkiertopajusta. Ruskan yli vihreänä kasvuaan jatkava viljelypaju nielee läpi kasvukauden tehokkaasti hiilidioksidia. Turvepeltojen huolestuttavia päästöjä samalla tulpattaisiin, biologisesti.
Biohiilen tuotanto olisi luontevaa hajauttaa eri puolille turvepeltojen Suomea.
Biohiilellä on maatiloille ekologinen ja taloudellinen etu. Kun jauhettu biohiili kynnetään peltoon, se toimii viljelyssä monipuolisen maanparannuskalkin tavoin. Biohiili parantaa maan viljavuutta, lisää humusta, sitoo ravinteita, kuohkeuttaa tiivistyneitä peltomaita ja parantaa ruokakasvien satoja.
Suomen maataloudessa olisi biohiilellä heti käyttöä. Biohiilen suurimmat mahdollisuudet ovat kuitenkin kehitysmaissa. Niissä eroosion ja kuivuuden riivaamia humusköyhiä peltoja riittää. Koeviljelyssä biohiilellä on nostettu merkittävästi maissin satoa muun muassa Keniassa.
Suomenkin kehitysavun rahaa voisi jatkossa siirtää biohiilellä Afrikan maatalouteen. Kehitysapu palaisi juurilleen, maanläheiseksi. Ruokakasvien sadot nousisivat, nälänhädän uhka poistuisi, köyhyys vähenisi ja muuton paine kehitysmaista rikkaampiin maihin pienenisi.
Hiilidioksidin päästöjä voi tulpata monella tapaa. Biohiili voisi ottaa tässä keskeisen roolin Biohiilen olisi jo aika päästä ilmastokamppailuun.
VELI POHJONEN
Merikarvia - lehti. Mielipide. 22.5.2025
Viitteitä:
Hiilidioksidin teknisestä tulppaamisesta
https://yle.fi/a/74-20081925
Puun upottaminen merenpohjaan
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/d031daec-d447-4ea0-abed-6102021f2f9c
Puiden upottaminen soihin
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/e1992ef1-269a-4f30-a3ca-f8344597ccd6
No comments:
Post a Comment