Jatkuva kasvatus on osa jatkuvaa metsäkeskusteluamme. Luontojärjestöt tekivät jo 2018 aiheesta eduskunnalle kansalaisaloitteen. Tavoite oli lopettaa avohakkuut metsähallituksen mailla ja siirtyä jatkuvapeitteiseen metsän kasvatukseen.
Jatkuvan kasvatuksen menetelmään kuuluvat myös jatkuvat hakkuut, aiemmin poimintahakkuuksi eli harsinnaksi kutsutut. Tieteellisen termin menetelmälle antoi 1984 metsäprofessori Peitsa Mikola: metsänhoidollinen harsinta. Jatkuvaan kasvatukseen kuuluu jatkuva metsänhoito, jonka tarkoitus on ollut aina puun tuotannon lisääminen kestävyyden periaatetta noudattaen.
2000-luvun metsätiede on osoittanut, että jatkuvasti kasvattaen on mahdollista yltää samaan puun kasvuun ja hakkuumäärään kuin avohakkuiden lohkometsätaloudessa. Lohkometsätaloudella on yksi etu: kasvinjalostus. Jalostettujen taimien istuttamista suositellaan pääosin avohakkuumaille.
Avohakkuista luopuminen on jo arkipäivän vaihtoehto.
Nykyään voi risteyttää ja valita viljeltäväksi entistä nopeammin kasvavia puulajikkeita. Lämpenevään ilmastoon sopivampia lajikkeita voi jalostaa etukäteen. Luonto risteyttää itsekin lajikkeita, jotka sopivat uuteen ekosysteemiin, mutta tähän menee satoja vuosia.
Tuulenkaadon aukkoja jatkuvaan kasvatukseenkin tulee. Niille voisi istuttaa jalostettuja, entistä nopeakasvuisempia taimia, joiden kasvua voi vauhdittaa lisäämällä maaperään elinvoimaa parantavaa biohiiltä.
Pääosa tavallisia metsätilallisia ei ole vielä jatkuvaan kasvatukseen syttynyt. Avohakkuu on helpoin tapa myydä puuta nopeasti ja paljon. Metsänviljely taimikonhoitoineen on opittu, se tuo säännöllistä työtä metsätiloille. Avohakkuista luopuminen on jo arkipäivän vaihtoehto.
Metsähallituksen osalta kyse on valtion päätöksestä omissa metsissään. Yksityismetsien osalta ongelma on monimutkaisempi. Pakkokeinoja metsätilalliset eivät halua. Miten kannustaa metsätiloja vapaaehtoiseen muutokseen? Muutosmallia voisi ottaa 1900-luvun puolivälin metsänparannuksesta. Siirtymä uuden sukupolven metsänhoidolliseen harsintaan on samantyyppinen metsänhoidon muutos kuin valtion takaamilla lainoilla rahoitettu soistuvien metsien ojituksemme. Siihenkin metsätilalliset tarttuivat, kun yhteiskunta tuli metsänparannuslainalla vastaan. Onko 2020-luvun metsätalous jo valmis 1900-luvun mittaluokan muutoksiin, jatkuvaa metsänhoitoa korostavaan metsien jatkuvaan kasvatukseen?
Veli Pohjonen
Etelä-Suomen Sanomat. Mielipide. 20.9.2025
Tänään 8:00
Kirjoittaja
No comments:
Post a Comment