Suomen ja koko EU:n metsien ennallistamisesta käydään tänään kiistelyä. Miellämmekö ennallistamisen Suomessa vain metsäojiemme tukkimiseksi tai tuulen kaatamien lahopuiden hoivaamiseksi? Euroopan tasolla voi taas ihmetyttää mitä tarkoittaa esimerkiksi Englannin metsien ennallistaminen.
Ennallistamisella on kuitenkin Euroopan kertaluokkaa suurempi haaste, maapallon ilmastometsitys. Metsät ovat luontaisin tapa imeä ilmakehästä liiallista hiilidioksidia.
Pariisin 2015 ilmastokokouksessa YK:n jäsenmaat lupautuivat hillitsemään päästörajoituksillaan hiilidioksidin pitoisuuden nousua ilmakehässä. Mitä hiilidioksidille sittemmin tapahtui? Se ei kääntynytkään laskuun.
Fossiilisia polttoaineita rajoittamalla kasvihuoneilmiötä ei pystytty pysäyttämään. Tämän totesi myös loppuvuoden 2022 ilmastokokous Egyptissä.
Ukrainan kriisi työnsi Pariisin kokouksen lupaukset uuteen kehikkoon. Fossiilipolttoaineiden käyttö kiihtyy etenkin Venäjälle energiasuopeissa maissa kuten Kiinassa ja Intiassa. Ja esimerkiksi Saksan asenne ruskohiileensä on palannut poltolle myönteisemmäksi.
Ilmastokamppailua ei voi enää ratkaista pelkästään fossiilipolttoaineiden rajoituksilla kuten niihin kohdistuvilla hiilidioksidin päästömaksuilla. Ilmastokamppailu tarvitsee avukseen metsiä.
Vielä 10 000 vuotta sitten metsät peittivät 48 prosenttia maapallon maapinnasta. Alkuainehiili oli varastoitunut puiden runkoihin, oksiin, lehtiin ja juuriin. Hiiltä niissä oli kaikkiaan 850 miljardia tonnia. Ilmakehässä sitä oli vähemmän, 550 miljardia tonnia.
Sittemmin metsää alkoi hävitä, ensin hitaasti mutta ihmiskunnan kasvun ja 1700-luvulla alkaneen teollisen kauden myötä alati kiihtyen. Metsien hiilen määrä on nyt pudonnut tasolle 660, kun ilmakehän hiilen määrä on vastaavasti noussut tasolle 880 miljardia tonnia.
Fossiilisen hiilidioksidin päästöt ylittivät metsien häviön päästöt vasta 1910-luvulla. Tänään fossiilipäästöt ovat kahdeksankertaiset maapallon metsien hupenemiseen verrattuna.
Mikä metsillä alkoi, sen voi metsillä lopettaa. Maapallo odottaa massiivista metsitystä. Metsien palautuksen on oltava samaa mittakaavaa, mitä se on ollut jääkauden jälkeisen kauden metsien häviössämme.
Yhdysvaltain johtaviin ilmastotutkijoihin kuuluva, Helsingissäkin Nordic Business Forumissa syksyllä 2017 puhunut James Hansen esitti, että ilmakehästä olisi metsittämällä poistettava hiiltä vähintään 150 miljardia tonnia. Aikaa metsäväelle Hansen antoi vuoteen 2100 asti.
Jotta ilmakehästä voi siirtää näin paljon hiiltä uusiin metsiin, pinta-alaa tarvitaan paljon. Laskennallinen pinta-ala on luokkaa kuusi miljoonaa neliökilometriä. Sen lähin vertailukohde on Sahara, pinta-alaltaan 9,2 miljoonaa neliökilometriä.
Ilmastometsityksestä tuli Ukrainan kriisin myötä entistä tärkeämpää. Maapallo odottaa vuosisadan massiivista metsänviljelyä. Ilmastometsitys voi ennallistaa maapallon ekologisesti turvalliselle tasolle. Vahvan metsänhoidon maana Suomella on siihen annettavaa.
VELI POHJONEN
Käsikirjoitus 1.12.2022
Lisää tietoa aiheesta:
https://kauppa.intokustannus.fi/kirja/ilmastometsat-metsat-planeetan-pelastajina/
No comments:
Post a Comment