Energiapuulle Pariisin puhuri

    Energiapuu on ollut koko 2010-luvun halpaa. Sen hintakehitys ei ole ollut samaa kuin esimerkiksi kuusitukin. Kuusesta sahattu suomalainen lauta menee tänään Kiinaan kuin kuumille kiville.

    Kymmenen vuotta sitten pienikokoisesta puusta maksettiin nykyistä paremmin ja sille oli useampi ostaja. Puun kasvattaja saattoi kilpailuttaa myykö tien varren puupinonsa tavalliseen tapaan sellutehtaalle vai myykö pinonsa sähköä ja kaukolämpöä puusta jauhavalle voimalalle.

    Energiapuun kauppa seuraa talouslaskennan varjohintaa. Puunsa korjanneelle myyjälle se on ylin kuutiohinta minkä voimala suostuu maksamaan tienvarteen pinotusta pienpuusta, jotta siitä saatava energia on voimalalle hivenen kivihiiltä halvempaa.

    Varjohinta on kahden osan summa. Perusosa tulee kivihiilen satamahinnasta maailmalla. Lisäosa tulee hiilidioksidin päästömaksusta. 

    Alimmillaan energiapuun varjohinta kävi 17 eurossa kiintokuutiolta, vuoden 2016 helmikuussa. Siitä kivihiilen osuus oli 13 euroa ja päästömaksun osuus 4 euroa. Samaan aikaan sellutehtaat maksoivat puusta selvästi enemmän. Esimerkiksi mäntykuidun tienvarsihinta (hankintahinta) oli 28 euroa kiintokuutiolta, koko Suomessa keskimäärin. Kympin verran liian kallista pienpuuta ei voimalan kannattanut energiaksi ostaa.

    Tilanne on kahdessa vuodessa muuttunut. Sekä kivihiilen maailmanhinta että hiilidioksidin päästömaksu ovat nousseet. Energiapuun varjohinta oli maaliskuun lopussa 34 euroa kiintokuutiolta. Siitä kivihiilen osuus oli 24 ja päästömaksun 10 euroa. Ilmastoystävällisen voimalan olisi kannattanut ostaa halvempaa tienvarren pinopuuta kuin kalliimpaa, päästömaksulla korotettua kivihiiltä.

    Energiapuun puhuri seuraa Pariisin 2015 ilmastokokousta. Ilmastolle harmillisesta kivihiilestä halutaan lopultakin eroon. Näkyvimmin aiheesta on puhunut ilmastokamppailua nykyisin vetävä Ranskan presidentti Emmanuel Macron. Hän ehdotti joulukuun 2017 seurantakokouksessa, että hiilidioksidin päästömaksu nostetaan silloiselta tasoltaan kolminkertaiseksi. Macronin ehdotus näkyy jo energiapuun varjohinnassa.

    Pariisin puhurilla on seuraamuksensa. Esimerkiksi pitkään kivihiileen uskonut Helsingin seutu suunnittelee nyt vakavissaan korvaavansa voimaloidensa kivihiilen joko puusta puristetulla pelletillä tai metsähakkeella. 

    Puuenergiaa etelärannikon uudet biovoimalat tarvitsevat lähimaakunnistaan paljon. Etäämpänä, metsämaakunnissa puristettua puupellettiä on luontevaa kuljettaa voimaloihin sisämaasta junalla tai pitkin Pohjanlahtea laivalla.

    Metsänkasvattajat tykästyvät energiapuun varjohinnan nousuun. Kun Pariisin puhuri puhaltaa, puu lähtee liikkeelle ja edessä on hakkeeksi sekä pelletiksi menevän biomassan paranevat markkinat. Energiametsien tutkimukselle on uusi tarpeensa.

VELI POHJONEN

Käsikirjoitus 31.3.2018

Vehnän poliittinen merkitys kasvaa

Vehnä on riisin ja maissin ohella ihmiskunnan tärkeimpiä ruokaviljoja. Vehnän tarve on taustalla Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä kymmenen vuotta sitten alkaneessa kuohunnassa.

Väkirikkaissa arabimaissa muun kuin eliittiväestön tuloista suurin osa kuluu aivan jokapäiväiseen vehnäleipään tai vaikkapa durum-vehnästä tehtyyn couscous-ruokaan. Kun hallitsijat eivät pysty pitämään ruoan hintaa riittävän alhaalla, työttömät nuoret nousevat kapinaan. Nälkä ajaa nuoret miehet ääriterroristien järjestöihin.

Turvetta vai kantoja?

Jo neljännesvuosisadan kestäneen ilmastokamppailun ajan olemme (2013) kiistelleet onko turve uusiutuvaa energiaa vai ei. Kiistaa on käyty kotimaassa, EU:n piirissä ja YK:n ilmastokokouksissa.

Vuonna 2000 kauppa- ja teollisuusministeriö tuskastui kiistelyyn ja alkoi ajaa turpeelle välisarjaa. Jos turve ei käy uusiutuvaksi polttoaineeksi, emme sitä fossiiliksikaan hyväksy. Olkoon turve siis hitaasti uusiutuvaa energiaa.

Uusiutuvalle etanolille on kasvava kysyntä

Kun tankkaamme bensiiniautoamme, teemme hiilijalanjäljen valintaa. Ostamme etanolia bensiinin seassa viisi tai kymmenen prosenttia. Hiilijalanjälki tulee fossiilisen bensiinin osuudesta.

Pariisin 2015 ilmastokokous päätti että hiilijalanjälki on saatava pienemmäksi. Samalla etanolin osuus nousee. Tammikuussa 2018 EU:n parlamentti asetti sen prosentiksi 12, vuoteen 2030 mennessä.

Operaatio metsänrajasta mallia

Vuonna 1989 maailmalta kotiutunut suurlähettiläs, ulkoministeriön kehitysavun päällikkönäkin toiminut Pekka Malinen julkaisi testamenttinsa "Kehitysapu täysremonttiin". Malinen ohjeisti seuraajiaan. Kehitysavun tilkkutäkistä, kaikkien alojen kirjavasta hankekokoelmasta tulisi hankkiutua eroon.

Tilkkutäkin asemesta voimme keskittyä avunannossa siihen mitä maailma meiltä odottaa. Se odottaa metsäosaamisemme jakoa ja vientiä.

Ilmasto odottaa massiivista metsitystä

Pariisin juhlallisesta ilmastosopimuksesta on kulunut yli kaksi vuotta. Mitä hiilidioksidin päästöille tapahtui? Ne eivät kääntyneetkään laskuun. Hiilidioksidi jatkaa nousuaan.

Ilmasto muuttuu edelleen. Fossiilisia polttoaineita rajoittamalla kasvihuoneilmiötä ei pysty poistamaan. Sillä ilmaston lämpenemistä voi vain hidastaa.

Ilmastokamppailuun tarvitaan metsiä.

Ilmasto odottaa metsä­o­saa­mis­tamme

Vuon­na 1989 maa­il­mal­ta ko­tiu­tu­nut suur­lä­het­ti­lääm­me, ul­ko­mi­nis­te­ri­ön ke­hi­ty­sa­vun pääl­lik­kö­nä­kin toi­mi­nut Pek­ka Ma­li­nen jul­kai­si tes­ta­ment­tin­sa ”Ke­hi­ty­sa­pu täys­re­mont­tiin”. Hän oh­jeis­ti seu­raa­ji­aan hank­kiu­tu­maan eroon ke­hi­ty­sa­vun tilk­ku­tä­kis­tä, kaik­kien alo­jen kir­ja­vas­ta han­ke­ko­ko­el­mas­ta.

Kes­kit­ty­kääm­me tilk­ku­tä­kin ase­mes­ta sii­hen mitä maa­il­ma meil­tä odot­taa. Se odot­taa met­sä­o­saa­mi­sem­me ja­koa ja vien­tiä.

Energiapuun uusi kausi

Energiapuu on ollut koko 2010-luvun halpaa. Sen hintakehitys ei ole ollut samaa kuin esimerkiksi kuusitukin. Siitä höylätty suomalainen lauta menee tänään Kiinaan kuin kuumille kiville.

2010-luvun alussa energiapuusta maksettiin nykyistä paremmin ja sille oli useampi ostaja. Puun kasvattaja saattoi kilpailuttaa myykö tien varren puupinonsa sähköä ja kaukolämpöä tuottavalle voimalalle vai myykö pinonsa entiseen tapaan sellutehtaalle.

Edessä energiapuun aika

Puuenergia on ollut koko 2010-luvun halpaa. Sen hintakehitys ei ole ollut samaa kuin esimerkiksi kuusitukin, mistä höylätty suomalainen lauta menee tänään Kiinaan kuin kuumille kiville.

2010-luvun alussa energiapuusta maksettiin nykyistä paremmin. Puun tuottaja saattoi kilpailuttaa, myykö tien varren puupinonsa sähköä ja kaukolämpöä tuottavalle voimalalle vai myykö pinonsa normaaliin tapaan sellutehtaalle.

Pariisin ilmastokokous pani energiapuun liikkeelle

Energiapuu on ollut koko 2010-luvun halpaa. Sen hintakehitys ei ole ollut samaa kuin esimerkiksi kuusitukin, mistä höylätty suomalainen lauta menee tänään Kiinaan kuin kuumille kiville.

2010-luvun alussa energiapuusta maksettiin nykyistä paremmin. Puun kasvattaja saattoi kilpailuttaa myykö tien varren puupinonsa sähköä ja kaukolämpöä tuottavalle voimalalle vai myykö pinonsa normaaliin tapaan sellutehtaalle.

Energiapuu palaa markkinoille

Puuenergia on ollut vuosikaudet halpaa. Sen hintakehitys ei ole ollut samaa kuin esimerkiksi kuusitukin, mistä höylätty lauta menee tänään Kiinaan kuin kuumille kiville.

Takavuosina energiapuusta maksettiin nykyistä paremmin. Puun tuottaja saattoi kilpailuttaa myykö tien varren puupinonsa sähköä ja kaukolämpöä tuottavalle voimalalle vai myykö pinonsa normaaliin tapaan sellutehtaalle.

Maapallon metsämarssia odotetaan

Pariisin juhlallisesta ilmastosopimuksesta on kulunut yli kaksi vuotta. Mitä hiilidioksidin päästöille tapahtui? Ne eivät kääntyneetkään laskuun, vaan jatkavat nousuaan.

Ilmasto muuttuu edelleen. Fossiilisia polttoaineita rajoittamalla kasvihuoneilmiötä ei pysty poistamaan. Sillä ilmaston lämpenemistä voi vain hidastaa.

Ilmastokamppailuun tarvitaan metsiä.

Bioydinvoimaa tankkiin

Nyt kun suomenvoimaksi kaavailtu uusi Fennovoima pyörii niin talouden, ympäristölupien kuin maailmanpolitiikan myllerryksessä, on hyvä muistaa että meillä on jo melkoisesti omaa, luonnollista ydinvoimaa.

Metsiin paistava aurinko on tärkein ydinvoimalamme. Sen uumenissa käy ydinreaktioista tehokkain, vetypommeistakin tunnettu fuusio. Maanpäällisistä voimaloista poiketen auringon ydinsaasteet jäävät avaruuteen. Energia saapuu metsään puhtaana valona.

Haketta Martinlaakson kivihiilivoimalaan

Hallitus antoi marraskuun (1993) selonteossaan energiapolitiikalle uuden, Rio de Janeiron ympäristökokouksen hengen mukaisen tavoitteen: hiilidioksidin päästöjen kasvun on pysähdyttävä 1990-luvun lopulla.

Tavoite on ankara. Se on ehkä mahdoton toteuttaa, ellei eniten päästöjä aiheuttavan kivihiilen käyttö vähene, ellei kivihiiltä korvata laajassa mitassa joko maakaasulla tai biopolttoaineella.

Maapallon metsämarssia odotetaan

Pariisin juhlallisesta ilmastosopimuksesta on kulunut yli kaksi vuotta. Mitä hiilidioksidin päästöille tapahtui? Ne eivät kääntyneetkään laskuun, vaan jatkavat nousuaan.

Ilmasto muuttuu edelleen. Fossiilisia polttoaineita rajoittamalla kasvihuoneilmiötä ei pysty poistamaan. Sillä ilmaston lämpenemistä voi vain hidastaa.

Ilmastokamppailuun tarvitaan metsiä.