Energiakasvien peltoviljely tuli ensimmäisen kerran esille 1976, kun Helsingin yliopiston tilanhoitaja Matti Kares ehdotti maatalouden vuotuisilla neuvottelupäivillä, että alkaisimme viljellä nopeakasvuisia lehtipuita energiaksi. Satokierto olisi alle 10 vuotta, ja sato puitaisiin pellolta heti hakkeeksi.
Kareksen ehdotus oli taustalla, kun maatalousministeri Johannes Virolainen päätti 1978 rahoittaa maamme ensimmäisen bioenergian hankkeen. Sen vetäjäksi tuli suo-ojituksen nestori, professori Olavi Huikari Metsäntutkimuslaitoksesta. Kannukseen perustettiin energiametsäkoeasema.